Sunnuntai ja ei kiire mihinkään. Tai no, Esikoinen käväisi kurkkaamassa puoli kymmenen jälkeen olenko hereillä ja silloin muistin, että minunhan piti olla kyyditsemässä poika keskusta R-kiskalle mistä pojat lähtivät piirisarjapeliin Heinolaan. Ei siis tullut mitään suunnittelemastani pitkästä lojumisesta sängyssä ihan muuten vain niin kauan että Taapero herää. Taapero heräsi sitten siihen kun minä nousin ylös. Äkkiä vaatteet kummallekin päälle ja Esikoista kuskaamaan.

Vaikka ulkona ehdin olla vain sen, että kävelin autoon ja taas takaisin kotiin, nyt aivastuttaa ja niiskututtaa ja nenää kutittaa - ja toissapäivänä ei ollut vielä mitään allergiaoireita. Vaan eipä toissapäivänä ollut koivuissakaan vielä mitään ja nyt nuo ovat jo selkeesti vihertäviä. Taidanpa tänäänkin viettää päivän sisällä, jos huomenna pääsisi apteekkiin ostamaan nenäsuihketta niin kärsisi olla taas ulkona.

Viikonloppu on sujunut rauhallisesti. Isosisko meni perjantaina suoraan koulusta yökylään kaverinsa luo, ja kuten yleensä... eilen soitteli että voisiko olla vielä yhden yön. Annoin luvan kun kaverin vanhemmillekin se sopi. Mies otti eilen töistä päästyään tehotytöt mukaansa mökille, ja illalla Tuuliviiri keksi että hänkin haluaa mökille. No, minä vein pojan sinne ja samalla vettä kun Mies jo oli soitellut että vesi on vähissä. Niinpä eilen kotona oli vaihteeksi vain nuorin ja vanhin lapsista kotona seuranani. Ihan kuin olisin ollut iltalomalla smiley.gif . Tänään pitää sitten illalla hakea Tuuliviiri ja tehotytöt kotiin, Mies aikoo mennä mökiltä suoraan huomenna töihin.

Eilen oli outo päivä siinä suhteessa, että minä olin pirteä enkä koomannut koko päivää shocked.gif . Pesin pyykkiä (en kylläkään jaksanut lajitella puhtaita), tein kaavat äitiyspuseroon ja -housuihin kun vielä kykenin konttailla lattialla niitä piirtämässä, pesin lattiat ja kävin kaupassa. Ja nukkumaan mennessä ei edes väsyttänyt joten niinpä valvoin yhteen yöllä ja katselin Armageddon -elokuvan loppuun vaikka olen sen nähnyt ennenkin.

Muutenkin olo on nyt ollut aika hyvä jo monta päivää. Etominen on enää satunnaista ja syödä pystyn kunhan syön jotain mitä tekee mieli eli tahtoo sanoa ettei se välttämättä ole lämmin ruoka edelleenkään. Nyt kun etominen hellitti, iski päänsäryt kimppuun ja ParaTabsia kuluu. Tänään ei onneksi tunnu edes jomottelevan... ainakaan vielä.

2-vuotias
Tänään on sitten pikku Taaperoiseni jo 2-vuotias. Voi niitä aikoja pari vuotta sitten kun tähän aikaan sain nuuhkia vastasyntyneen ihanaa tuoksua k030.gif ja silittää pehmoista pientä poskea. Ja nyt tuo samainen pikkuinen komentelee tuossa Isosiskoa, joka juuri kotiutui, ja kaatelee tuttipullosta (nokkamukit taas hukassa) maitoa kukillekin... ja haiskahtaa sille, että minun on ilmeisesti tehtävä asialle jotain. Jos joku haluaa synnytyskertomuksen lukea niin se löytyy täältä.