Päivän sana on huimaus. Itseasiassa tuo pätee jokaiseen päivään. En tiedä tekeekö ikä jo tepposet yhdessä raskauden kanssa kun en aivan tällaista olotilaa muista edellisistä raskauksista jolloin olin kesähelteillä odottavassa olotilassa. Nyt vain tuntuu että joka päivä huimaa vaikka vain istuisi paikoillaan tekemättä mitään, ja usein sitten alkaa päätäkin särkemään. Ei kivaa. Autolla ajaessa vielä ikävämpi olotila. Vaan eipä auta, pakko kestää tämä kuin nainen eli hammasta yhteen jne.

Eilen tuli mieleeni sekin, että noinkohan se energinen keskiraskaus oli ja meni (jaa, missähän välissä?) kun tuntuu taas että uni maittaisi alvariinsa. Tänäänkin herättiin Taaperon kanssa kunnon yöunien jälkeen klo 10.40 ja vieläkin olisin voinut jatkaa unia. Vai unettavatkohan nuo jokailtaiset uintireissut näin paljon, mökillä tullut käytyä uimassa joka ilta. Tänään ei tosin ehdi. Pitää Miehelle leipoa töihin viemisiksi pätkiskakku kun huomenna on vika työpäivä ennen kesälomaa. Ja kotona ajattelin herkutella mutakakulla ja kermalla (ssshhh, unohdetaan ne verensokerit nyt tänään) eli sellaisenkin ajattelin tehdä. Niin ja sitten tulee Lost ja 4400, jotka pitää myös katsoa. Ei ehdi uimaan siis.

Mies on selkeästi mainosten orja. Hänelle iski kaamea kapula -oire toissapäivänä niin että eilen minun oli mentävä Dna-kauppaan ja ostettava uusi kapula. Nyt Mies on tyytyväinen. Vaihteeksi näin että hänkin saa uuden puhelimen kun yleensä on saanut minun vanhani aina. Mutta minäkin haluaisin uuden kapulan...

Jaaha, Isosisko kotiutui juuri joten jos menisin vaihtamaan kuulumisia tyttärenkin kanssa pitkästä aikaa.