Vuoden alusta päätin ottaa projektiksi painon pudotuksen. Jotenkin kummasti tuota vararavintoa taas imetysaikana karttui. Eka tavoite on -5 kg pois maaliskuun toiseen viikkoon mennessä. Sen jälkeen jos vielä saman verran saan vekka niin olen tyytyväinen. Alku on mennyt oikein hyvin karppauksen kanssa, kilo per viikko ja nälkä ei ole vaivannut.

Tehostaakseni päätöstä sain Miehen ja vanhempani puhuttua yhteiseen synttärilahjaan minulle. Tilasin Hyppyhallista Kettler Tenso 200 -crosstrainerin pari viikkoa sitten. Nopea toimitus, se tuli kotiin miljoonassa osassa maanantaina ja painoi kuin synti. Hyvä kun jaksoin postipaten kanssa kantaa sen sisään ilman että jalat pettivät alta. Piti sisulla saada se sisään asti ettei nyt ihan heiveröiseltä naisihmiseltä vaikuta. Oven sisäpuolelle kun paketti saatiin, pihisin äkkiä että laskee siihen vain lattialle, minä sitten yksinäni heivaan sen minne haluan. Puuh. Heivaan joo.. sain minä sen työnnettyä sen juuri ja juuri olkkariin ja sitten purkamaan pakettia. Osien nostelu ja koko härvelin kasaaminen kävi kyllä jo yksinään pienestä salitreenistä ja alkulämmittelystä - neljä tuntia myöhemmin olin saanu koottua crossarin kasaan ilman että jäi yhtään ylimääräistä osaa ja olin ylpeä palikkatestistä selviämisen johdosta. Mies kun epäili ruokikselta lähtiessään ettei se kasassa olisi kun töistä pääsee. Hah! Johan minä olin ekan  viisi minuuttisen  laitetta testannutkin ja  sen jälkeen huohottanut puoli kuoliaana ja hiki pinnassa,  ennen kuin Mies kotiin tuli. Kunto on siis  erittäin hyvä ellei täydellinen.

Enää ei auta tekosyyt ettei voi kuntoilla kun ulkona on huono sää ja sataa pikku-ukkoja. Vekotin kököttää olkkarin nurkassa ja on aina käyttövalmiina. Ja sen hintanen kuitenkin oli että sitä ei voi olla käyttämättä tai saa omantunnontuskia (plus sanomista Mieheltä). Tämä viikko on tullutkin ihan tavoitteen mukaan mentyä eli vähintään 30 min/päivä vaikka sitten 10 minuutin sarjoissa. Pari kertaa olen tehnyt tuon putkeenkin, viimeksi tänään ja ei käynyt enää edes voimille pahasti - olisin voinut jatkaa vielä pidempääkin. Voinen siis huomenna nostaa vastusta pykälällä. Parasta crossarissa ehdottomasti on jo tällä tuttavuudella selväksi tullut tulos eli selkäni ei enää vihlo ja vinkaise joka liikkeestä. Särky on kadonnut!!! g010.gif. Jospa se kestäisi raskaudenkin paremmin mikäli tässä vielä raskautuu...

Tällä viikolla alkoi taas seurakunnan kerhot ja nyt Vilperikin on kerholainen. Taaperokerhoon olisi ollut niin vähän menijöitä (ja kun poika kuitenkin täyttää jo toukokuun alussa sen vaadittavan 4 v.) että pääsi nyt Pipan kanssa kerhoon. Mieluisaa tuntuu olevan ja nyt kotona ei ole kuin Jesperi seurana tiistai- ja perjantaiaamuisin. Huono muisti teki sen, että unohdin Pipan muskarinkin jatkuneen tällä viikolla. Toivottavasti tulevana tiistaina muistan.

Muutaman päivän ajan on ollut taas sen verran mahakipuja, että ovis on ovella - tänään tai huomenna veikkaan. Sitten voi jälleen jännätä onko edes mahdollisuuksia tärppiin vai edelleenkö luteaalivaihe jää liian lyhyeksi. Sinänsä tärppi nyt olisi ihan mukava... laskettuaika menisi Esikoisen ja Tuuliviirin syntymäpäivien väliin. Kimppasynttärit. No mutta katsellaan. Kymmenen päivän kuluttua tietää vieläkö kierto häröää vai ei.