Joskus on niitä päiviä kun olisi voinut jättää ruoankin tekemättä. Mies halusi välttämättä päästä maistelemaan karppiherkkuani eli jauheliha-kukkakaalisoselaatikkoa, ja lapset taas eivät sitä halunneet. Sana "kukkakaali" sai lapset voihkimaan kauhusta... sehän on vihannes. Voihkina taukosi kun lupasin heille jauhelihakastiketta ja makaroonia, se uppoaa aina. No, sitten alotin ruoan teon ja pari kättä lisää olisi ollut oiva apu kun tulella porisi kolme kattilaa ja paistinpannussa kääntelin jauhelihoja.

Ensimmäinen haaveri sattui kun aloin kokeilemaan kukkakaaleista ovatko kypsiä. Kiehuvan veden ja kukkakaalilohkojen sekaan hyppäsi liesituulettimen päältä patteri, ja siinä vaiheessa tuli kiirus kaadella vesiä pois äkkiä... en tiedä voiko nuo räjähtää tuolla enkä halunnut ottaa siitä asiasta myöskään selvää. Lohkot eivät tietenkään olleet kypsiä, joten aikaa meni taas hukkaan kun piti odotella että uusi vesi kiehuu.

Toinen haaveri kävi kun tein yhtä aikaa kukkakaalisosetta, sekoittelin jauhelihakastiketta ettei pala pohjaan ja viruttelin jauhelihoja vuokaan - siinä edestakaisin heiluessa muistin että fondia voisi lisätä kastikkeen sekaan, otin pullon jääkaapista... ja aloin ravistelemaan pulloa... Korkki ei ollutkaan kiinni minkä huomasin hyvin selkeästi kun olin puolittain fondin peittämä ja lattia samaten :P  Jauheliha-kukkakaalisoselaatikko uuniin, pikainen siivous ja vaatteiden vaihto - ja Mies ajoi kotiin, eikä ruoka siis ollut vielä valmis. Onneksi tuossa ei enää aikaa mennyt kauaa joten ehti syömään ennen töihin paluuta.

Esikoinen puolestaan kunnostautui tänään vähemmän mairittelevasti. Oltiin syömässä kun pojan opettaja soitti ja ilmoitti ettei pidä ihmetellä kun poikaa ei näy ajoissa (no, ei olisi näkynyt muutenkaan kun oli koulusta menossa Mummin luokse, ja sieltä puutyökerhoon), tämä oli onnistunut hankkimaan elämänsä ensimmäisen jälki-istunnon. Oli luokkakaverinsa kanssa ollut tappelussa. Mielenkiinnolla odotan selitystä siitä, että mikä nyt niin hermoihin käypää on ollut, että on pitänyt tappeluun ryhtyä.