Enpä ollut aamulla uskoa silmiäni kun havahduin klo 8 jälkeen hereille ja näin mitä kello on. Pikkuneiti ei ollut herättänyt kertaakaan yön aikana! Ja kieltämättä sen kyllä jo tunsi maitobaarissa. No, nousin puoli tuntia myöhemmin ylös ja ajattelin aamukahvin juoda - yleensä se että saan kupin eteen toimiin herätyskellona vauvalle. Eipä toiminut tänään. Yhdessä vaiheessa yritin vähän herätelläkin mutta neiti vain veti jalkoja tiiviimmin masun alle ja käänsi pään toiseen suuntaan. Vihdoin ja viimein klo 10:30 kun menin katsomaan että vieläkö tuo nukkuu, niin tyttö jo seisoskeli pinnasängyssä ja hymyili kuin naantalin aurinko kun minut näki . Aah mikä helpotus kun sain tytön rinnalle.

Tuon lisäksi on ottanut jo parit päiväunitirsatkin, kummatkin vajaan tunnin mutta silti. Harvinaista. Olen saanut neuloa. Huomaa että syksy/talvi aika koittaa kun puikkovimma iskee. Keväällä tekee enemmän mieli ommella.