Viime viikolla satoi ensilumi, muistaakseni ti-ke välisenä yönä. Pieni valkoinen lumipeite oli oikein kivan näköinen. Pakkastakin riitti eli lumi jäi, ja sitä satoi vähän lisää niin että piti tehdä lumityötkin jo kerran. Lapset olivat tottakai innoissaan.

Eilen sitten repesi ihan totaalisesti. Klo 11 alkoi lunta tupruttaa ja tuuli oli kova. Lunta tuiskusi ulkona naamalle joka suunnasta - ylhäältä, alhaalta ja sivusta ja sitä satoi ja satoi ja satoi. Piti Miehen kanssa lähteä kaupoille mutta tuumattiin että jospa autot eivä liiku mihinkään paikoiltaan. Mies sen sijaan harrasti extremeilyä Isosiskon, Esikoisen, Pipan, Poppanan ja Vilperin kanssa ja lähti myräkkään kävellen lähikauppaan (2 km/suunta). HOhohohoh! Olipa kuulema kokemus jota ei välttämättä halua toistaa ihan äkkiä. Lumityöt teki joskus klo 17-18 aikaan jolloin lunta edelleen satoi, niinpä nukkumaan mentäessä ulkona näytti siltä että jonkun pitäisi aamusta tehdä lumityöt jos haluaa autolla liikkua. Jesperi yritti pariin otteeseen mennä ulos, ekalla kerralla viihtyi 10 minuuttia ja alkoi itkeä sisään, toisella kerralla ei mennyt ulko-ovea pidemmälle vaan halusi sisään samantien kun lunta tuiskusi naamalle jo kun oven avasi.

Aamulla oli lumityöt tehty mutta kappas... koko päivän on tupruttanut lunta lisää niin että tuolla olisi taas tehtävää. Minä en kykene. Kolasin vain ja ainoastaan Mersun paikan kun Pipan eskarista hain ja palkaksi tuli supistuksia ja painetta alas joten jätänpä kolan ihan rauhaan tuonne tammi-helmikuuhun asti.