Ihan mukava Helsingin reissu yleisesti ottaen. Tosin jotain olisi voinut missatakin...

Lauantaina mentiin, ja ilta ja sunnuntaipäivä kuluivat mukavasti rupatellen ja välillä ehdin aloitella uutta huiviakin neulomaan (375 silmukan luominen vain oli vähän työlästä kun välillä sekosi laskuissa). Sunnuntai-iltana Taapero toi sitten jännitystä elämään. Poika alkoi oksentelemaan. Minä mietin että mitäs nyt tehdään. Ylös ei Taaperoa voinut viedä nukkumaan siskonpetiin jossa muksut nukkuivat... yksi yrjö siihen niin kaikki nukkuisivat loppuyön kovalla lattialla. Jesperi puolestaan herättelisi varmasti yöllä ainakin kerran eli minäkään en oikein voinut alakertaan jäädä, ja koska vessa on alhaalla, Taaperon olisi paras nukkua alakerrassa senkin takia.

Isosisko lupautui sitten nukkumaan alhaalla, joten hänelle tehtiin peti sohvalle ja Taaperolle raijattiin patja lattialle ja vati viereen. Muuten hyvä mutta kun ei poika tajunnut vatia käyttää. Muutaman vaihdetun lakanan jälkeen opin varoitusmerkit ja työnsin vadin pojan leuan alle mutta Taaperopa yritti pidätellä oksennusta ja väitti ettei okseta... muuten vain kaki ja nieleskeli. En antanut periksi joten oksensi lopulta vatiin... mutta se tosiaan piti työntää itse aina suun eteen tai pyykkiä olisi tullut lisääkin. Ihan kivaa talossa jossa EI ole kuivausrumpua. Painajaismaista!!

Maanantai aamuna poika oli jo pirteämpi, kolme kertaa oli yöllä oksentanut mutta yhtään ei ollut mennyt vaatteille eikä lakanoille... Ainoastaan (mitenköhän tuokin oli onnistunut?) Isosisko oli joutunut yöllä käymään suihkussa kun pikkuveli oli oksentanut hänen hiuksiinsa ja kasvoille *yööök*. Jesperin päiväuniaikaan oltiin menossa puistoon kaverini ja tämän poikien kanssa mutta kesken ulkovaatteiden pukemisen Taapero tuumasikin että halusi nukkumaan. Isosisko jäi mielellään lepäilemään hänkin ja kun tulimme takaisin puistosta pari tuntia myöhemmin, kumpikin nukkuivat sikeästi.

Tiistaina käytiin sitten Paloheinässä laskemassa pulkkamäkeä, mutta viimassa ja tuiskussa ei Taapero kauaa viihtynyt kun pulkkamäki ei kiinnostanut häntä kuten isompia. Vähän aikaa oltiin ja lähdettiin sitten kävelemään kotiin (Helsingin kotiin toki). Matkalla Isosiskon kummitäti soitti ja kysyi ollaanko paikalla jos tulee käymään heti, alunperin piti vasta illalla tulla. No sehän sopi mainiosti. Huivin neulominen sai illalla takapakkia... jouduin purkamaan 5 kerrosta kun alussa oli moka ja kyllä kirveli sisintä... ei kun taas luomaan uudet 375 silmukkaa ilman että sekoaa laskuissa... ärh.

Keskiviikkona käytiin pikavierailulla mummoni ja pappani luona. Pitihän se suvun nuorinta jäsentä käydä näyttämässä. Kyseessä oli tosiaan pikavierailu kun minulla oli taas treffit kaverini ja tämän lasten kanssa puistoilumerkeissä. Jesperi nukkui jälleen hyvät unet rattaissa. Puistosta kun kotiuduttiin, iski minulle huono-olo. Ihan noin vain yhtäkkiä. Olo paheni ja paheni ja lopulta jouduin minäkin viemäripuhelimeen yrjöä huutamaan...yyh. Soitin tädilleni että noinkohan haluavat sittenkään kylään tulla mutta tulivat kuitenkin - lupasin pysyä kaukana heistä :D

Torstaina heräilin vasta puoli kahdeltatoista päivällä kun Jesperi suostui yöunille tukkoisen nenän vuoksi vasta puoli kuuden aikaan aamulla. Onneksi olo ei ollut enää yöllä huono tai olisi voinut olla aika kärsimystä kukkua poitsun kanssa. Noustessani ylös kaveri laittoi tekstaria ja kysyi miten olisi jälleen puistotreffit puoli yksi. Laitoin hösseliksi ja ehdittiin ajoissa. Raitis ilma teki ihan hyvää ja piristi nuutunutta olemusta. Puistoilun jälkeen huono-olo iski Isosiskoon ja neiti aloitti laattailun. Mielessä alkoi soimaan Laattapiste Collection -mainos. Isosisko reppanalle tuli mahakin tosi kipeäksi ja ilta ja yö meni tytöltä sitten sairastellessa.

Perjantaina Tuuliviiri ja Isosisko eivät puistoon sitten halunneetkaan kun pappa oli kotona, ja Isosisko halusi muutenkin levätä rankan yön jäljiltä. Minä menin nuorempien kanssa kun Jesperi piti joka tapauksessa ulos nukuttaa. Innostuin laskemaan Taaperon kanssa pulkkamäkeäkin niin että tunnin ulkoilun jälkeen oli lähdettävä pois kun kaikki oltiin märkiä, sen verran plussa asteita oli.

Lauantai-sunnuntai välisenä yönä Pipa oli sitten aloittanut klo 3 aikaan oksentelun. Oli oksentanut patjalle, parivuoteen peittoihin, Isosiskon hiuksiin ja naamalle (huono tuuri Isosiskolla - se on pakko sanoa) ja vaatteisiin. Uuujeee. Aamulla kun heräsin, oli neito vähän nuutuneen näköinen. Isänikin totesi että voi hänellä ja äidilläni uni maistua illalla ajoissa kun yö meni hyppiessä. Mietin että noinkohan uskallan kotiin lähteäkään ajamaan jos tyttö laattaa. Oksennuspusseja mukaan vain ja kotimatkalle kun näytti että olo on kohuullinen. Matka menikin ihan hyvin, lapset nukkuivat osan matkaa.

Kotona sitten illalla saunan jälkeen alkoi Poppana valittaa huonoa oloa ja hetken kuluttua vessasta kuuluikin yöööööök. Jahas, eli ei eskaria. Pari peittoa ja vaatteita odottaa nyt pesua kunhan kone vapautuu. Enää on vain Tuuliviiri oksentelematta lomailusakista, Jesperi lienee saanut vasta-aineita äidinmaidon mukana. Äitini toivoo ettei saa tartuntaa, tai että saisi taudin sitten nyt heti eikä sitten kun Teneriffalle lähtevät. Onneksi tämä näytti olevan vain lievä yrjötauti, pahempiakin on ollut, ja lyhytkestoinen.