Satuin selailemaan tässä yhtä kirjaa, ja en voinut kuin hymyillä kun silmiini osui lainaus Sokrateelta (jos joku ei tiedä niin hän oli kreikkalainen filosofi 470-399 eKr.)... "Nykyajan lapsilla on liikaa ylellisyyttä. He käyttäytyvät huonosti, uhmaavat esivaltaa eivätkä kunnioita vanhempiaan. He eivät enää nouse seisomaan, kun heidän vanhempansa tai opettajansa astuvat huoneeseen. Miten kammottavia ihmisiä heistä tuleekaan, kun he kasvavat aikuisiksi!" Eipä ole kovin moni asia tainnut joissain asioissa muuttua tässä ajassa ;) Lohduttavaa kuitenkin tavallaan ;)

Mies käväisi syömässä ja yllätti, toi tullessaan tuoreita hillomunkkeja jälkiruoaksi kun tuli leipomon kautta kotiin. Lasten poistuttua pöydästä juteltiin niitä näitä, ja Mies muisti kertoa ettei tiedä milloin lauantaina kotiin töistä pääsee. Ylimääräinen inventaario edessä, eikä kukaan ole laskenut mitään valmiiksi, vaan myyjät ovat vain netin kimpussa kun ei ole asiakkaita. Miestä harmittaa suunnattomasti kun ei itse henk.kohtaisesti haluaisi puolille öin asti töissä olla. Sanoi jäävänsä jo perjantaina töiden jälkeen laskemaan joksikin aikaa varastoa.

Puhuttiin myös yhteisen ystävämme ongelmasta saada iilimato-loinen (siis avomies) ulos talosta. Ystävä soitteli aamulla ja juteltiin melkein tunti puhelimessa. Ystävä on pari kertaa lähtökäskyn äijälle antanut, ja tavarat pihalle heittänyt, mutta kun toisella ei ole asuntoa, päästänyt kamoineen takaisin sisälle. Sanoinkin ettei tuolla menolla eroon pääse, äijä ei enää ota tosissaan, ja sama meno jatkuu. Menolla tarkoitan sairasta mustasukkaisuutta miehen puolelta ja sitä että mies elää kuin sinkku omine menoineen ja rientoineen joka päivä. Omat rahat on omia, niitä ei yhteisesti käytetä, ja muita naisia riittää myös :/. On surullista seurata vieressä tuollaista hyväksikäyttöä (sanoinkin sen) ja toivon totisesti että ystävä löytäisi sisältään ne voimavarat mitä tarvitaan siihen, että ei enää päästä miestä sisään. Ystävä puhuikin, että pitäisi kai vaihdattaa lukko kylmästi kun äijä taas omille teilleen lähtee, ja laittaa tavarat autotalliin. Jospa sitten löytäisi taas hymyn elämäänsä, nykyään sekin on kateissa :( Ei ole helppoa, ei *huokaus*