Voi luoja mikä väsymys. Tuntuu että aamulla heräsin väsyneempänä kuin mitä olin kun illalla nukkumaan menin. Klo 4 aikoihin vessakäynnin yhteydessä tunsin sääliä aurakuskeja kohtaan kun sellainen ohi meni... siihen aikaan jo lumitöitä tekemässä. Vaikka kyllähän tuolla työtä riittää, tiet monin paikoin vielä järkyssä kunnossa ja kun ne ovat kunnossa, pääseekin noiden lumikinosten kimppuun jotka ovat nyt vallanneet tienvarsien parkkipaikat ja osin jalkakäytävät. Päivä on kuitenkin vaihteeksi kauniin aurinkoinen pakkaspäivä.

Väsystä ehkä johtuu että tänään on ekaa kertaa tullut tunne että nyt alkaa yläpää olla kypsä näihin supisteluhin, joiden lukumäärää ei viitsi päivässä edes laskea. Piru vie. Loppuisivat tai muuttuisivat oikeiksi - huomaamattomiksi näitä ei sano edes hyvällä tahdolla, voisin jo liittää mukaan sanan napakan tukalia. Ja pakko liikkua - tänään oli pakko käydä kaupoilla ja kivaahan se on tämän mahan kanssa kömpiä etupenkin kautta keskiriville Taaperoa kiinnittämään turvaistuimeen ja irroittelemaan useamman kerran kun sivuovi on jäässä. Sen jos väkisin nykäisee auki niin sitä ei saa kiinni.

Tuli käytyä ensin Cittarissa katsomassa olisiko tälläkin kertaa siellä halvin muste tulostimeen, sekin kun pääsi loppumaan. No ei tosiaankaan ollut. Lähdettiin Taaperon kanssa Markantaloon (Pipa oli kerhossa) ja sieltä löytyi sitten pikkasen halvemmalla. Aloin kaivelemaan lompakkoa laukusta.. joopa joo, lompsa kotona. Kepittelin sitten Miehen työpaikalle joka oli vieressä, että Mies maksaisi sen, mutta tämä oli ajossa. Siis kotiin hakemaan lompakkoa ja sitten ruokaostoksille - onneksi en Cittarissa tehnyt kauppakierrosta. Olisi ollut inhaa kiertää viemässä kaikki tavarat takaisin paikoilleen. Mies soitti tällä välin ja kertoi olevansa menossa Prismaan, ja lupasi sieltä ostaa tuon musteen minulle. Päästiin Taaperon kanssa kaupan pihaan... voi jestas! Parkki aivan täynnä, tai ei ihan, bongasin yhden vapaan paikan ja valtasin sen äkkiä. Kauppakierros tuli tehtyä, Pipa haettua, Poppana haettua, lihapata tehtyä ja laitettua uuniin... ja nyt voisin nukkua. Mietin että jaksaisinko millään kävellä talon toiseen päähän laittamaan pyykkikonetta vaihteeksi käyntiin vai en... Perunatkin pitäisi keittää perheelle ja laittaa oma wokki pannulle lämpenemään - kohta tulee Mies ruokikselle.

Kai se on vain jaksettava ja mentävä tekemään, ruoan jälkeen voisi kokeilla koomausta sohvalla.