Jospa nyt tähän yrittäisin kerätä mitä kaikkea nettipimennon aikana elämässä tapahtui... Muutakin kuin että tuli siivottua niin, että lapset toivoivat jo kovasti, että nettiyhteys tulisi takaisin enkä ehtisi koko ajan heitä komentaa siivoamaan jälkiään ja sotkujaan wink.gif

Keskiviikko 16.5. perhekerhon retki Orimattilan kotieläinpuistoon
Aamusta vaihteeksi kauhealla kiireellä herätys ja vaatteet päälle. Klo 9 piti olla bussissa, joka lähti kerholta kohti Orimattilan Kotieläinpuistoa - reissuun siis lähti minä, Pipa, Taapero ja Jesperi. Ehdittiin ajoissa vaikka jälleen kerran matkaa piti taittaa reipasta vauhtia - joku teki hajupommin juuri kun piti lähteä liikkeelle... 

Bussissa kietaisin Jesperin kantoliinaan. Olen todennut sen hyväksi avuksi noissa tilanteissa niin ei kädet väsy kanniskeluun. Matka kuitenkin kesti n. tunnin. Alkumatkassa pikkumies meinasi hieman hermostua mutta nukahti sitten, ja heräsi vasta perillä kun vaunuihin aloin siirtämään. Matkalla ehdin pitkästä aikaa juttelemaan kunnolla K:n kanssa, joka lähti reissuun tyttönsä kanssa.

Ensimmäiseksi minä ja K menimme lasten kanssa kahvilaan. Tuumasin että parempi syöttää Jesperi heti ja juoda samalla kahvit, kuin stopata parinkymmenen minuutin kuluttua syöttämään jonnekin puun katveeseen (päivä oli nätti ja melkein lämmin - tuuli vain osuessaan teki vilpoisan olon). Syöttöhetken jälkeen lähdettiin katselemaan eläimiä.

Taapero yritti selvästi pelästyttää kaikkia. Hevosen lähelle kun meni, kiljaisi... jos kiljaisusta ei ollut tehoa, puhalsi smiley1.gif . Kisuli (Taaperon sana) oli aivan ihana pieni pentu, jota Taapero ja Nekku-tyttö ihailivat jonkin aikaa. Pari suloista koiranpentuakin oli ja mieleen tuli että kyllä tuollainen koirakin olisi ihan kiva. Onneksi olen allerginen eli tämä mieliteko ei tule toteutumaan.

Taapero ja Nekku viihtyivät hyvin yhdessä, olivathan suunnilleen saman ikäisiä. Pipa käveli vähän rauhallisemmin katselemassa eläimiä mutta kaikilla oli kivaa. Kävellessä syötiin eväitä (lihapasteijoita, suolakeksejä, mehua, banaania) kun nälkä yllätti. Ennen poislähtöä käytiin vielä kerran kahvilassa kahvilla niin sain Jesperin tankattua ja vaipan vaihdettua. Kotimatka bussissa meni aika hiljaisissa merkeissä... suurin osa lapsista oli unten mailla biggrin.gif - niin myös minun ja K:n lapset.

Matkalla Mies soitteli. Autonkorjaus ei ollut onnistunut kun osa ei ollut tullut aamulla, joten uusi yritys viikon kuluttua. Lisäksi kotoa oli lämmitysöljy loppunut, ja kaikenkukkuraksi Miehen autosta oli jarrupalat kuluneet niin ettei ollut jarruja enää. Kliffaa... nämä vastoinkäymiset ei lopu.

Noh, päästiin takaisin kerholle ja Pipa ja Taapero olivat niin umpisikeässä unessa etteivät heränneet - Jesperi sen sijaan heräsi karjumaan kun vaunuihin laskin. Oli pakko laittaa pois liinasta että pääsin hakemaan tavarat bussista, toin ne ulos, menin hakemaan Pipaa (joka heräsi kyllä hetken ravistelun jälkeen) ja Taaperoa. Taaperopa ei halunnut herätä, ilmoitti ettei lähde bussista pois, käänsi kylkeä ja yritti jatkaa uniaan. Sanoin että bussi lähtee, mutta poika vain ilmoitti ettei tule pois. Eihän siinä muukaan taas kerran auttanut kuin nostaa poika syliin ja kantaa ulos. Ulkona K heijasi vaunuja ja yritti hiljentää siten Jesperiä... mutta huonoin tuloksin.

Taapero kävi ulkona istumaan maahan kun sylistä pois laskin ja ilmoitti ettei kävele. Ehdotin että olisi mennyt lyhyempää reittiä polkua pitkin kotipihalle. Ei! Pyysin nousemaan vaunujen seisomatelineelle. Ei! Poika istui maassa ja karjui kilpaa Jesperin kanssa. Lopulta nappasin poikaa kainaloista ja nostin seisomatelineelle ja käskin pitämään kiinni ettei tipu... huudon kanssa eteenpäin. Yksi huutaa vaunuissa ja toinen vaunun ulkopuolella. Pipakaan ei halunnut yksinään polkua pitkin vaan käveli reippaasti vierellä.

Kotona Mies alkoi sitten puhua, että minun pitäisikin ehkä lähteä jo heti Hesaan eikä vasta torstaina kun öljy kerran loppui. MInä miettimään että kuinka se kävisi... Isosiskolla ja Tuuliviirillä olisi kuitenkin koulu pe-aamuna eli heidänkin olisi sitten lähdettävä mökille, samoin Esikoisen, joka pitäisi tuoda puolestaan perjantaina jo klo 6.50 koululle koska olivat lähdössä luokkaretkelle Suomenlinnaan ja Linnanmäelle (ja tuon retken takia minäkin olin Hesaan menossa, Esikoinen halusi olla Lintsillä loppuun asti kun ranneke oli ja tarvitsi kyydin kotiin). Esikoiselle ei ajatus sopinut kun hänellä oli harkat torstaina ja Mies ilmoitti ettei silloin mökiltä pois ajele. No, sitten mietin sitä että lähden torstaina Esikoisen harkkojen jälkeen, sekään ei sopinut kun hänellä olisi kyyti perjantaiaamuksi kaveriltaan koululle, ja Tuuliviiri ei halunnut puolestaan että hänet olisi herätetty mökiltä klo 6 aamulla. Loppujen lopuksi huopaamisen ja soutamisen jälkeen Mies kävi ostamassa 10 litraa polttoöljyä kanisteriin, jotta kotona riittäisi lämmintä vettä ja talo pysyisi lämpimänä - ja minä sovin lähteväni perjantaina päivällä Hesaan Jesperin, Taaperon, Pipan ja Poppanan kanssa. Tuuliviiri ja Isosisko menisivät mökille, josta Mies sunnuntaina lähtisi Haminaan Isosiskon peliä katsomaan.

Keskiviikkoiltana kuitenkin Mies ja tehotytöt sekä Taapero lähtivät vielä mökille. Vähän myöhemmin Mies soitteli että en voisi sittenkään olla Hesassa sunnuntaihin asti - Tuuliviirillä on sunnuntaina peli Imatralla ja tämä tullaan hakemaan kotoa vähän ennen klo 7 aamulla. Huhuhuh. Niinpä olisi palattava lauantaina Hesasta, käytävä kaupasta ostamassa evästarpeet, haettava Tuuliviiri mökiltä ja samalla jättää tehotytöt ja Taapero sinne. Mies toisi nuorimmat sunnuntaina kotiin ennen Haminaan lähtöä.

Hohhoijaa... olipahan päivä.. En muuta sano.

Perjantai 18.5.
Oltiin Hesassa klo 15 aikoihin. Isäni meni pojan kaveriksi Lintsille kun luokkakaverit lähtivät kotimatkalle.
Perjantai-ilta meni vain oleskellen, ja kun isäni ja Esikoinen huvipuistosta kotiutuivat, saimme kuulla innostunutta selitystä päivän kulusta. Esikoisen luokkakaverit olivat pitäneet ihan epäreiluna, että poika sai jäädä Lintsille kun heidän täytyi lähteä kotiin jo klo 18 aikaan. Ihan ymmärrettävää, eivät ehtineet kuin muutaman tunnin laitteissa pyöriä, mutta kotimatkaankin oli varattava aika parin tunnin junareissulle. Esikoisen onni että Helsingissä sukua asustaa.

Niin ja Jesperillä näkyi aamulla toinen alahammas! heart.gif

Lauantai 19. - sunnuntai 20.5.
Aamu alkoi taas pakkaamisella. Kummasti sitä tavaraa tarvitsee yhdenkin yön reissulle kun mukana on vauva. Iltapäivästä päästiin kotimatkalle, lähdettiin kotimatkalle klo 15 aikoihin että ehdin kauppaan. Sitten hain Tuuliviirin. Tsiisas että oli kuuma! +20 asteen lämpötilassa ei ajaminen ole nautinto kun autossa ei ilmastointia ole. Oli helpotus päästä kotiin ja viileään. Mies oli järjestänyt Tuuliviirille hakijan, joka tulisi hakemaan poikaa aamulla vähän ennen klo 7:ää ettei minun tarvinnut lähteä viemään. Jesperi heräili sen verran tiheään etten voinut luvata olevani edes hereillä tuohon aikaan jos juuri olisin saanut unenpäästä kiinni. Tuuliviiri vannoi ja vakuutti heräävänsä kyllä herätyskelloon. Illalla hoputin poikaa nukkumaan mutta myöhäiseksi meni. Sanoi silti heräävänsä kyllä. Minä vielä Esikoiselle sanoin, että varmista että nousee.

Sunnuntaiaamuna nousin ylös klo 9 aikaan vähemmän hyvin nukutun yön jäljiltä. Jesperi herätti n. tunnin välein yöllä dry.gif. Ja mitä näin ensimmäisenä?! Tuuliviiri istui sohvalla  rollingpin.gif. Jäpikkä ei ollut herännyt ensin kelloon, lopulta Esikoinen oli saanut tämän ylös kun hakija oli kolkutellut ovella. Sen verran hitaasti vain että hakija oli jo lähtenyt autolla pois pihasta kun Tuuliviiri pääsi ovelle. Poika ei tullut edes minua siinä vaiheessa tönimään vaikka Esikoinen komensi - minä olisin ehtinyt vielä bussille viedä jos olisi minut herättänyt. Hemmetin hemmetti. Mieskin vielä kävi puhelimessa kyselemään miksen ollut noussut ja varmistanut... hah! Hitsiläinen jos olin saanut unenpäästä kiinni vasta klo 6 nukuttuani siihen mennessä yöunia ehkä n. 3 tuntia niin miksiköhän en ollut laittanut kelloa soimaan itselleni...Tiesin siis jo etukäteen että yöt on hulinaa kun olivat sitä olleet jo jonkin aikaa, ja olin sanonutkin Miehelle siitä että unet on olleet vähäiset ja minua väsyttää. Silti Mies lykkäsi Tuuliviirin kotiin sen sijaan että olisi itse varmistanut pojan lähdön mökiltä. Noh, ollutta ja mennyttä.

Isosiskon pelit Haminassa menivät hyvin. Voitot 3-0 ja 8-0... melko reilua vastustajaa kohtaan wink.gif

Keskiviikko 23.5. Jesperin 6 kk -neuvola
Auto oli korjattavana. Tällä kertaa uusi pallonivel onnistuttiin vaihtamaan. Veholla olivat huomanneet joidenkin suojakumien olevan hajalla mutta eivät olleet niitä korjanneet, laittoivat vain huomautuksen kuittiin. Koska korjaaja ei ollut tähän varautunut, menee auto taas viikon kuluttua korjattavaksi jotta nuokin saadaan uusittua. Autottomana sain kuitenkin kävellä nyt Jesperin kanssa neuvolaan... hiki tuli.

Neuvolassa oli kaikki ok. Painoa oli tosin tullut vain 145 g kuukaudessa lisää, joten th kysyi mitä olen soseiden kanssa meinannut. Sanoin että tarkoitus on bataattia keittää ja soseuttaa niin nähdään mitä tuumaa moisesta, ja tähän th tuumasi että ihan hyvä kun painonnousu oli noin vähäistä ollut (hehe, ihan kiva ettei se jatkuvasti nouse melkein kiloa kuukaudessa, ainakin minun mielestäni joka poikaa kantelen). Velliä sanoin antaneeni jo yötävasten parina iltana kun yöt menivät ihan mahdottomiksi. Pikkasen nuo auttoivat, sai jo tunnin unien sijasta parikin tuntia nukkua ennen kuin taas pikkumies kukkui sängyssä.
6 kk mitat:
paino: 8155 g
pituus: 68 cm
pipo: 43 cm
Neuvolakorttiin: " Ei vielä käänny selältä vatsalleen. Peruuttelee taaksepäin ja lattialla viihtyy jonkin aikaa. Nyt ollut terve, korvatulehdus parantunut. Rintamaidon lisäksi äiti alkaa antaa soseita, vellejä." Seuraava käynti onkin sitten 8 kk:n iässä neuvolalääkärille. Hammashoitajalle oli aika samalla reissulla, ja häneltä Jesperi sai ensimmäisen hammasharjansa. Illalla piti heti testata ja ai kun poikaa nauratti kun hampaita ja ikeniä harjasin... nautti selvästi. Taitaa ikeniä kutittaa.

Torstai 24.5. kiinteää ruokaa
Oli hieman luppoaikaa ja sen verran pirteä olo, että päätin tehdä ekat soseet bataatista ja maistattaa pojalla. Taapero ei aikanaan oikein soseisiin siirtymistä arvostanut mutta Jesperi otti soseet hymyillen suuhunsa. Kuvasarja puhuu puolestaan...
710553.jpg

Perjantai 25.5.
Iih, minun pieni vauvani ryömii eteenpäin!!! Nyt löytyi etuveto, vaikka tyyli on kuin hylkeellä kun kädet sivulla mahallaan hytkyy eteenpäin. Hassun näköistä.

Torstai 31.5.
Eteenpäin ryömiminen sujuu jo kunnolla. Isosisko ja Esikoinen mokoma opettivat miten käyttää käsiä apuna. Nyt lankakerän näkeminen saa aikaan turbovauhdin ja poika tulee kohti lujaa. Hyvästi rauhalliset neulomishetket - ainakin niin että lankakerä lattialla pyörisi.