Uimahallipäivä. Lapset ovat jo viikon odottaneet tätä päivää, ja Pipa harva se päivä kysynyt, että koska mennään taas uimahalliin.

Taapero herätti aamusta jo puoli yhdeksän aikaa, hörppäsi aamumaidot kainalossani, konttasi pois sängystä ja alkoi nostella lattialta vaatteita pääni päälle kun minä käänsin vain kylkeä ja yritin vielä nukkua (ei olisi pitänyt valvoa puoli kahteen elokuvaa katsellen). Kun huomasi ettei äitiin tule liikettä, kiipesi takaisin sänkyyn ja siitä omaan pinnikseensä. Taisin välissä torkahtaa kun tuntia myöhemmin havahduin siihen, että pinniksestä kuului kyllästynyttä narinaa, mikä muuttui hekotukseksi kun aloin pojulle juttelemaan. Kärppänä Taapero kiipesi taas yli laidan viereeni, siitä lattialle ja nosteli jälleen vaatteitani minulle ja taputti käsiään riemastuneena yhteen kun nousin ylös :)

Sain aamukahvin keitettyä kun Mies soitteli jo mökiltä, että joko mennään. Lähtivät mökiltä tulemaan kotiin, ja kotona Mies hoputteli lähtemään niin että aamukahvikin jäi kuppiin kun en ehtinyt juomaan.

Taaperoinen itkasi ekan kerran jo siinä vaiheessa kun oli vaippasiltaan lattialla minun riisuutuessa. Suihkussa itku taas koveni mutta altaalla ei itkua tällä kertaa tullutkaan, paitsi jos joku roiskasi vettä naamalle tai minä yritin päätä kastella pojalta. Ilmeestä päätellen oli kuitenkin kivaa kun pystyasennossa pitkin allasta poikaa kuljetin. Esikoisen kanssa käytiin uimassa taas kestävyyskilpaa, tällä kertaa sain uitua 550 metriä, Esikoinen tosin laittoi jälleen 50 metrillä paremmaksi :D - mutta minä ajattelin lopettaa tuohon mennäkseni Taaperon vahdiksi, että Mieskin pääsee uimaan. Poislähdettäessä suihkussa oli itkun paikka, mutta niin oli eilen kotonakin suihku hyvin ikävä.

Kotona laitoi Taaperon nukkumaan, mutta poju sai jonkin piristysruiskeen jostain. Kiipesi sängystä kolmeen otteeseen pois ja aina ennen kuin kuulin pikkujalkojen aiheuttaman tuminan, oli ehtinyt jo kaivella milloin vanhoja lp-levyjä koteloistaan tai tyhjentänyt vaatelipastonsa laatikon lattialle tai räpläsi innoissaan tietokonetta johon oli laittanut virrat niin keskusyksikköön kuin monitoriinkin, ja taustalla pauhasi telkkari. Minä sitten siivoamaan ja kippaamaan poitsu takaisin petiin ja komensin nukkumaan - lopulta kolmannen kerran jälkeen uskoikin ;)

Päivän aikana käytin hyödyksi Soneran sunnuntai etua eli puhelut maksimissaan euron. Soittelin mummolle, P-serkulle ja vielä illalla äidille. Mummo kun kuuli että olen alkanut neulomaan, lupasi lähettää mulle omat lankansa - saa nähdä mitä sieltä tulee :) Ikävämpää oli mummolta kuulla, että oli saanut jokin aika sitten pienen sydänkohtauksenkin :/ Ei noiden (mummon ja papan) nyt tarttis alkaa kilpailemaan siitä kumpi niitä saa useammin *hurttia huumoria*.

*****
Illan luontoääni: kolme nuorinta testaa selän takana, kuka kiljuu kovimpaa - harmi ettei tätä pysty jakamaan teidän kanssanne lukijat ;)