Ihania ilmoja pidellyt. Lauantaina avattiin grillikausi mökillä, ja ai että grillipihvit maistuivat hyvälle pitkästä aikaa... slurps. Lisäkkeenä vain salaattia ja patonkia. Käytiin mökkinaapureidenkin luona kylässä näyttämässä perheen uusinta tulokasta kun kummallakaan ei ole kuvaviestin vastaanotto-ominaisuutta kännykässä, että olisivat kuvan saaneet joulukuussa tiedustellessaan, että onko vauva jo syntynyt. Nähdessään Jesperin tuumasivat yhteen ääneen "no eihän tuo enää mikään vauva ole, iso poika - ei muuta kuin uutta putkeen  ". Hassuja ovat... ihan vauvahan tämä on.

Miehen kannalta lauantain tärkein tapahtuma oli se, että isäni tuli Hesasta mökille ja hakivat veneen vesille. Perjantai-iltana oli joutunut kateellisena katselemaan kun toiset veneilivät ja vetivät uistinta mökin edessä. Lauantaina ja eilen pääsi sitten hänkin vesille ja kalaan, vähän saalistakin tuli eli ei mennyt pelkästään raittiin ilman ja kokemuksen piikkiin.

Mökillä sain lauantaina myös ihmetellä mielessäni kuinka hulluja Pipa, Poppana, Isosisko ja Tuuliviiri ovat. Kahjot... anteeksi, rakkaat sekopäiset kullanmurut... menivät järveen uimaan!! Tulivat pois vedestä, seisoivat hetken rannalla ja uudelleen järveen! Hrrrr... minulla kalisee hampaat ajatuksestakin että hyppäisin veteen. Eilen kun hain Esikoisen kotiin, sain kuulla että tämäkin oli seurakunnan poikaleirillä ollessaan käynyt järvessä uimassa. Yhtä sekoja siis kuin isänsä, Mieshän suurinpiirtein alkaa järviuinnit kun jäät lähtevät ja ui siihen asti että vesi jäätyy. Lauantaina jouduin ajelemaan kodin ja mökin väliä pariin otteeseen kun illalla Tuuliviiri alkoi jälleen valittaa mahakipua. Pariin otteeseen on käyty aluesairaalassa peräruisketta saamassa, joten olen jo kotiin varannut pienoisperäruiskeita mahakivun yllättäessä - mutta eipä niitä mökillä ollut. Palatessani mökille, vastassa olikin jo hymyilevä poika... kahvi oli auttanut. Ennen kotiinlähtöä olin kehottanut kokeilemaan kahvia, minulla se joskus toimii niin että saan juosta vessaan, ja tehosi Tuuliviiriinkin .

Eilen kävin aamukahvilla mökillä ja hain Tuuliviirin kotiin ennen Esikoisen hakua. Oli kiva liikkua ulkona kun mittari näytti +17 astetta. Melkein alkoi tehdä mieli terassille. Ilta sujui leppoisasti kuitenkin kotona. Sain siivottua tietokoneen torninkin - ollut suunnitelmissa jo pidempään tuulettimen metelin takia mutta vikan tikin siihen hommaan sain kun Kale kertoi heillä töissä jonkun koneen syttyneen palamaankin. Kääk! Ei ole varaa polttaa konetta eli imuri esiin ja koppa auki. Tsiisas sitä pölyn määrää . Pitäisiköhän tuo ihan oikeasti imuroida useammin kuin kerran kolmessa vuodessa??? Kale antoi tukihölönä ohjeita myös puhelimitse kun soitin, kielsi koskemasta mihinkään ja mielummin puhallella pölyjä pois. No minä tyttöhän puhalsin ja puhkuin niin että taju meinasi mennä. Päässä heitti ja kylmänhiki nousi pintaan ja silti jatkoin puhaltelua kun aina välillä vain haukoin henkeä ja köhin pölyjä kurkusta. Kyllä sieltä aikamoinen villakoira-armeija ulos tuli... mutta nyt on hiljasempi kone .

Tänään on ollut vielä mahtavampi sää kuin eilen, +17 jo ennen puoltapäivää, eikä tuulikaan tehnyt ilmaa viileämmäksi, joten oli aivan pakko lähteä hakemaan Poppanaa kävellen eskarista. Pipa ja Taapero juoksivat jo koko viikonlopun t-paitasillaan mökillä, joten tuumasin ettei takkia varmaan tarvita. Jesperillekään en vaunuihin muuta laittanut sisävaatteiden lisäksi, mukana oli ohut takki, kuitenkin tuulensuojassa siellä on. Vaunujen pohjalle nappasin makuupussin, patja on kuitenkin  viileä kun vaunut autotallissa ovat yön yli olleet. Mennessä Jesperi huusi vastalausettaan jonkun aikaa (kumma tyyli nykyään tapella unta vastaan vaikka väsy onkin) mutta nukahti pian. Minä nautin kun oli sopivan lämmintä ja tuuli. Tuuli vähän vilvotti kun hiki meinasi puskea päälle vaunuja ja Taaperoa ylämäessä lykkiessä. Takaisinpäin tultaessa käytiin ostamassa pillimehut (tämä on se lahjonta että lapset kävelevät nätisti koko matkan), ja Taapero jaksoi kävellä jopa 2 km, sitten pyysi kyytiin. Sopivaan aikaan sinänsä, Jesperi heräsi ja sen kyllä kuuli. Piti laittaa töppöstä toisen eteen vähän rivakammin viimeiset 10 minuuttia. Kotona pikkuinen oli kuitenkin jälleen yhtä hymyä eli ei tainnut viihtyä vaunuissa... ei edes vaikka yritin laittaa vähän pystympään asentoon että näkisi maisemia. Kotiin tultaessa lämpömittarin lukemat näyttivät +20,6 astetta - tämän enempää ei sitten tarvitsisi olla koko kesänä, tästä ylimenevä on jo liikaa minun makuuni .

Muistin soittaa ja kysellä koska viemärinkorjaajat ovat tulossa, sinnekin on Mies saanut soitella vähän väliä ja aina vastaus on ollut sama "soittelen tänään sitä kaivurikuskia". Nyt ajattelin vaihteeksi minä soittaa, että eteneekö homma vai ei. Sain kuulla että ovat olleet pari viikkoa kiinni jossain kaupungin työmaalla mutta tämän viikon loppupuolella heillä olisi tarkoitus tulla tänne töihin eli kaivurikuskikin on. Saisivat tulla niin saisin mielenrauhan siitä, mikä se lopullinen maksu tulee olemaan... selvitäänkö sadoilla euroilla vai puhutaanko tuhansista euroista. Pääsee sitten miettimään, että millä tuo maksetaan kun tietää mitä se tulee maksamaan . Vatsa meinaa mennä sekaisin kun ajattelen sitä pahinta vaihtoehtoa.