Viime viikolla pikkumies oppi muutaman uuden asian.

- Poika oppi kiljumaan. Sitä on kiva (ainakin toistaiseksi vielä) kuunnella kun toinen innoissaan kiljahtelee.

- Alkuviikosta sitterissä istuessaan poju tuijotteli kättään ja alkoi kähisemään. Väkisinkin alkaa naurattamaan kun poika kättään katselee ja kähisee. Ja vielä hauskempaa Jesperistä on jos joku muu tulee kähisemään vastaukseksi hänelle.

- Mittarimato on täällä. Eikä mikään Helkama-versio koska pakki on... etuveto on vielä hakusessa. Eilen illalla laitoin pojan lattialle mahalleen telkkarin eteen leluilla leikkimään, hetkeä myöhemmin pikkumies oli metrin kauempana. Pää ylös, peppu alas, pää alas, peppu ylös ja kiljahtelua... ja näin oltiin taas menty hieman taaksepäin.

- Mahallaan ollessaan osaa kääntyä myös napansa ympäri eli jos jätän pojan pää olohuoneen toiseen suuntaan niin hetken kuluttua poika katseleekin jo minua ja olen aivan päinvastaisessa suunnassa.

Kääntyminen selältä mahalleen ei kiinnosta edelleenkään. Taitaa Jesperi tuumata että mitä turhaa sitä energiaa moiseen tuhlaamaan - pitää vain kiljaista vähän kovempaa niin joku tulee, tai jos teeskentelee vähän hermostuvaa niin joku muu kääntää wink.gif. Fiksu poika.