Eilen iltapäivästä pikkasen alkoi päätä jomottelemaan, tuntia myöhemmin tuntui että pää räjähtää. Pitkästä aikaa kunnon migreeni päälle. Tietenkään Jesperi ei juuri silloin ollut halukas nukkumaan päiväunia normaalin mukaan, joten nappasin pojan kainaloon ja kaivauduin sängyssä tyynyjen alle voihkimaan. Pikkuinen oli tyytyväinen kun sai tuntitolkulla olla rinnalla - oli ainoa keino pitää hiljaisena ja tyytyväisenä - ja nukkui siinä sitten päiväunetkin.

Jossain vaiheessa havahduin siihen ettei tyynyjä enää tarvittu, huone oli pimeä eli olin saanut nokoset itsekin. Pikku-ukot vain jatkoivat bailausta päässä edelleen. Ennen sänkyynmenoa otin 600 mg ibuprofeiinia, ja tuossa vaiheessa totesin, että lisää lääkettä. Noustiin pojan kanssa ylös ja nappasin 1000 mg parasetamolia ja keitin lisäksi muutaman kupin kahvia. Särky helpottikin sen verran, että kärsin jo pysytellä ylhäällä, jumputus tuntui päässä taustalla.

Nyt aamusella särky oli edelleen taustalla kunnes erehdyin vähän siivoilemaan. Alkoi tuntumaan taas siltä että pää räjähtää. Ei kun lisää lääkettä ja nyt en tee tänään mitään, ja toivon että jälleen taustalla oleva särky hellittäisi huomiseen mennessä. Eihän tätä kestä selvinpäin... ihan kuin krapula ilman ryyppäystä. Krapulassa vain se "ilo" että ennen sitä on ainakin ollut hauskaa.. luultavasti.