Eilen aamulla oli tarkoitus lähteä käymään kaupassa ennen Poppanan
kerhoa. Se reissu tyssäsi kotonamme sijaitsevaan mustaan aukkoon, joka
nielee kaiken niin ettei niitä löydä muuta kuin sattumalta kun etsii
jotain muuta asiaa. Ensin oli Pipalta housut kateissa, sitten
Poppanalta silmälasit, oli kuulema Isosiskolle ne edellisenä iltana
antanut kun riehuivat pimeässä huoneessa ja törmäilivät (ja kivaa oli
metelistä päätellen). Housuja nyt on talo vääränään mutta silmälaseja
ei - konttasin joka huoneen läpi, kiipeilin seinille ja tähyilin
kirjahyllyjen päällekin... ei löytynyt. Aika kului etsiessä niin, ettei
mihinkään kauppaan ennen kerhoa ennättänyt. Pipan housut kyllä
löytyivät silmälaseja etsiessä.
Kun Isosisko tuli koulusta, kyselin että mihin oli Poppanan lasit laittanut. Kuinka ollakaan, vastaus ei yllättänyt "en minä niihin ole koskenut"
:PP Ne olikin kuulema Esikoisen jäljillä. Noo, odottelin Esikoista
paikalle ja kysyin saman kysymyksen, vastaus oli taas sama kuin
Isosiskolla. Siinä vaiheessa meinasin jo hiiltyä täällä asustavalle,
varastelevalle ja hukkailevalle kotitontulle kunnolla - kyllähän meidän
neiti kierosilmä (hellällä äänensävyllä tuo) lasinsa tarvitsee. Tietokone (se toinen, ei tämä minun)
meni käyttökieltoon kunnes lasit löytyvät JA joka huoneesta häviää
roskat lattialta, muumioituneet omenanraadot laatikoista, leivänkorput
kirjahyllyistä jne. Lasit löytyivätkin äkkiä kun lapset kiirehtivät
siivoamaan - ne olivat Pipan sängyn (jossa neiti ei kylläkään nuku) alla nurkassa. Siis ihan joka paikkaan minä en kontannutkaan... pelkäsin mitä sieltä hyökkää pimeistä nurkista kimppuun.
Sen
jälkeen päivä kului rauhallisesti iltaan asti. Miehen tultua töistä,
menimme koko perhe ulos. Minä lähdin askelmittarin patterin
metsästykseen kauppaan Taaperon kanssa, ja siellä ollessa Pipan
kummitäti P soitti ja kysyi kiinnostaisiko iltalenkki. Sovittiin
treffit meille. Ehdin sitä ennen kruisailla ostamaan sisä- ja ulkokumit
Tuuliviirin pyörään, renkaat kun on paikattu jo niin moneen kertaan
että parempi oli ostaa uudet. Tuuliviiri hajoittaa kaiken! Neljännet
kengätkin menossa kovaa vauhtia hajalle, ja jotta ne varmasti hajoavat,
niin poika on saksilla vähän auttanut kun nauha oli solmussa eikä
mahtunut reiän läpi... leikkasi sitten reiän pois... joopajoo.
No,
minä ja P olimme yhtäaaikaa pihassa, joten lykkäsin Taaperon
lisärasitukseksi rattaisiin, ja jätin muut lapset Miehen huomaan. Oli
ihana kävellä tuollainen 5,5 kilometrin lenkki kun oli juttuseuraa -
ylämäessä Taaperon kärryjen vauhti ihan pikkasen hidastui. Ei kunto
meinannut riittää P:n vauhtiin. Hiukan vajaa tunti lenkkiin meni ja
hiki oli kun taas kotona oltiin. P lähti samantien kotiinsa, ja Mies
ilmoitti lämmittäneensä saunan että pääsen pesulle heti ♥ ♥ Ihanan
ajattelevainen mies minulla :)
Saunan jälkeen alkoi sitten
paljastua kaikennäköistä... Tehotyttötermiitit olivat tulleet keskenään
sisään, ja kuinkas ollakaan, Esikoisen joukkueen hyväksi myytävät
minisuklaapatukka pussit olivat kadonneet ja leikkihuoneen lattia ja
lipasto pursuivat karkkipaperia... kaksi pussia oli jäljellä ja sinne
ne meni! Siis 20 minimars:ia oli kadonnut Pipan ja Poppanan suuhun!
AARRGGGHHH GRRRR MURRRRR!!! Että on meidän perhe nyt sitten joukkuetta
ainakin kannattanut kun neljä pussia maksetaan :PP
Isosisko
puolestaan siivoili leikkihuonetta ja teki löytöjä. Suklaavarkauden
lisäksi tytöt olivat käyneet jääkaapilla. Ensin löytyi
sitruunamehupullo, sellainen keltainen jossa on laimentamatonta
sitruunamehua - tytöt olivat sitä juoneet. Sitten löytyi taas kerran
kermapurkki, joka oli avattu ja siitä juotu (hyi hitsi, en ymmärrä kuinka nuo voi?? - sitruunamehun vielä ymmärrän).
Jääkaapista puolestaan löytyi tyhjä kinkkurasia, olivat vetäisseet
leikkeleet huiviinsa nekin. Puuuuuh!!! Haluaisiko joku pari tyttöstä
pariksi kuukaudeksi hoiviinsa?
Tänään alkoi perhekerho ja
aamusta oli kiire sinne. Siellä tytöt olivat kunnolla, toinen askarteli
ja toinen kasaili palapelejä. Kerhosta lähdettiin kauppaan ja yritin
lahjoa tytöt, lupasin mäkkärin hampurilaiset ostoskierroksen jälkeen
jos ovat kunnolla. Hah! Ei tehonnut lahjonta tänään, sain kirmata
tyttösten perässä kaupassa aina välillä kun nämä pyörivät siellä sun
täällä niin että Poppana istui rattaanmallisissa kärryissä ja Pipa
työnsi - Pipan ohjauksessa on vain pahasti vikaa ja siinä oli vaarassa
niin hyllyt kuin muut kaupassa olijat. Sain tytöt kuitenkin lähelle
kassaa, kunnes Pipa teki kävelylakon kun komensin pois leluhyllyiltä (miksi leluhyllyt on kassan lähellä, veisivät ne kauimpaan kolkkaan ettei kassan lähellä enää ole mitään houkutuksia).
Siinä ei sitten auttanut kuin kädestä taluttaminen ja lopulta
olkapäällä kantaminen. Neiti itki ja huusi. Kumpikin meinasi kuitenkin
mäkkärin kohdalla, että syömään mennään. Kysyin oliko käytös ollut
hyvää, ja Poppana myönsi ettei. Niinpä käveltiin ohi, ja sitten iski
Poppana jarrut päälle ja jämähti kuin täi tervaan oven eteen. Kädet ei
enää riittäneet kantamiseen kun Taapero oli sylissä ja kauppakassit
toisessa kädessä, joten jätin Poppanan siihen ja kävelin autolle joka
oli vieressä. Ajattelin viedä ostokset ja Taaperon autoon kun Pipa
vielä ainakin käveli, ja palata sitten hakemaan Poppanaa. Loppujen
lopuksi Poppana tuli kuitenkin perässä itse.
Autoa kuskin
paikalle kiertäessä mietin minkä kumman takia olin laittanut
pitkähihaista puseroa ja fleecetakkia päälle, hihaton toppi olisi ollut
parempi kun kuuma oli kuin pahimmilla kesähelteillä.
keskiviikko, 14. syyskuu 2005
Kommentit