Tiistaina käytiin Poppanan kanssa silmäpolilla. Ja mentiin kävellen kuten suunnittelin mutta hieman kiireempään tahtiin kuin mitä olin ajatellut. Poppanan opettajaan on ilmeisesti iskenyt rade (=raskausdementia) kun äitiysloman alku jo häämöttää parin viikon kuluttua - oli unohtanut laittaa tytön ajoissa kotimatkalle. Noh, hyvin me ehdimme reippaaseen vauhtiin edeten ajoissa... otti vain voimille lykkiä Jesperiä rattaissa, etenkin viimeiset 300 metriä mitkä ovat jyrkkää ylämäkeä. Puuh, melkein loppui happi ja jalat hiukan tärisivät kun tasaiselle taas päästiin.
Onneksi Pipa ja Taapero olivat mummilla, aikaa tuolle reissulle meni pari tuntia kun ensin Poppana sai hoitajalta silmätipat ja tutkittiin näköä. Odotettiin taas hetki ja sitten uudet tipat ja tutkimus hoitajan luona. Sen jälkeen odotettiin lääkärille pääsyä. Lääkäri totesi että nyt on aika ottaa viimeinen puolen vuoden spurtti eli 3 x viikossa, ½ tuntia vasen silmä peitettynä Poppana saa piirtää, katsoa telkkaria, lukea ym. eli harjoitetaan oikean silmän tarkkuutta. Loppukiri siinä mielessä ettei enää 8 vuotta täytettyä tuollainen harjoittelu tuo tulosta. Uusi käynti puolen vuoden kuluttua niin katsotaan onko harjoituksesta ollut hyötyä. Uusiin laseihin saatiin myös maksusitoumus.
Esikoinen 14 v!!
Eilen oli sitten syntymäpäiväjuhlan aika. Kuten aina, pientä muistelua tuli pitkin päivää - jopa Mies herkesi muistelemaan vähän. Hurjalta näyttää tuo ikä kirjoitettuna... ja kääks, vuoden kuluttua on ensimmäiset rippijuhlat, iik!
Hieman tuittuiluakin oli eilen havaittavissa päivänsankarissa kun tiedossa oli että tapaan hänen opettajansa ja aiheena on mahdollinen tutustumisjakso normaaliluokkaan. Esikoinen kun ei haluaisi pienluokasta pois. Opettaja kertoi yllättyyneensä kun oli poikaan tutustunut ja vanhoista HOJKS:sta lukenut käytösongelmista ym. Oli miettinyt että onko hänellä oikean pojan paperit edes
. Totesi ettei tee velvollisuuttaan opettajana jos ei Esikoista normaaliluokkaan yritä, pojalta sujuu sen verran hyvin tehtävät, läksyt on tehty usein jo samantien kun ilmoittaa mitä läksyksi tulee (ja on tarkistanut ne ja huomannut että nopeudesta huolimatta ovat olleet oikein) ja muutenkin pienluokan taso ei tee oikeutta Esikoiselle, joka opiskelee kuitenkin yleisopetussuunnitelman mukaisesti eikä mukautetusti kuten osa pienluokalla. Tänä vuonna poika on kokeista saanut 7½-10 arvosanoiksi. Ainoan ongelman siirrossa voi tuoda kielet. Koska opettaja joutuu ottamaan kaikkien tasot huomioon, ei ehdi niin kielioppiin perehtymään eli siinä voi siirtymävaiheessa ongelmaa tulla. Esikoinen mökötti keskustelua kuunnellessaan ja kivahteli vastauksia (että käytös on hyvää vai 
). Kielsi vastustuksen johtuvan siitä että jännittää uuteen luokkaan menoa mutta veikkaan taustalla olevan tuonkin. Opettaja lupasi ensi viikolla käydä muutamilla tunneilla Esikoisen kanssa jo tutustumassa niin ei ihan kylmiltään joudu ja tulee vähän tutummaksi opettajien ja tulevien luokkakavereiden kanssa. Syyslomaviikon jälkeen sitten alkaa 6 vkon tutustumisjakso jonka jälkeen katsotaan mitä mieltä opettajat ovat Esikoisen mahdollisuuksista siirtyä normaaliluokalle. Nykyisessä luokassa on 10 oppilasta, tulevassa luokassa Esikoinen olisi 15. eli iso ei ole tulevakaan luokka. Toki yläasteella kun mennään aineluokasta toiseen, joissain voi sitten olla enemmänkin oppilaita. Kyllähän tuo hieman jännittää kuinka sujuu, mutta varmasti siirto olisi eduksi Esikoisen tulevaa opiskelua ajatellen kun pienluokkamahdollisuutta ei kuitenkaan jatku loputtomiin.Tapaamisesta Esikoinen lähti ovet paukkuen kun sai luvan, ja illalla tuli klo 19 aikoihin kotiin. Meni koulusta mummille ja sieltä puutyökerhoon. Hieman äksynoloinen oli mutta huonotuuli meni ohi kun aloin jäätelöannoksia rakentamaan kakun korvikkeeksi. Ja kun päästiin herkuttelemaan limulla (omalla koneella tehtyä toki), jäätelöllä, tuoreilla korvapuusteilla (Mies leipoi eilen), suklaapaloilla niin poika oli yhtä hymyä jo. Asiaa auttoi varmasti syntymäpäivälahjakin. Poika toivoi MP3-soitinta reilu kuukausi sitten kun näki Gigantin synttäritarjouksen - ja nyt sen sitten sai
.Eilen olisi aamupäivästä ollut perhekerhon tilalle Körö körö kirkkoon -tilaisuus kirkolla mutta kun en meinaa klo 10:ksi ehtiä edes tuohon viereen niin päätin etten yritä 2 km:n päähänkään. Miehellä oli vapaapäivä niin Pipa ja Taapero pääsivät tuonne sitten isänsä kanssa, minä jäin kittaamaan kahvia ja heräilemään kun lähtivät. Sainpahan edes aamupäivän olla pomppimatta, iltapäivällä oli sitten tuo opettajan tapaaminen, kauppareissua ja pyykkirumbaa.
Kommentit