Että juu... näin railakkaasti meillä vuosi alkoi. Tuuliviiri alotti ja lopetti eiliseen laatoituksen mutta aamulla kun heräsin, oli Pipan vieressä muutama keko kuivaa oksennusta (hyi hitti... nyt meinasi lentää oksennus kun muistelin tuota) lakanalla. Vein lakanan pesuun ja olin katsovinani ettei muualla näy.

Muutama tunti myöhemmin Esikoinen liikutti lattialla olevaa patjaa ja peittoa ja sieltä tippui oksennuskokkareita nakinpaloineen (*yööök* oksennan just) lattialle ja huomasin peitonkin olevan kiitettävästi soossissa. Otin peiton ja menin pesuhuoneeseen repimään peittoa pois pussilakanan sisältä ja yökkäilin ja nielin ja vedet valui silmistä. Tulin olkkariin siivoamaan lattiaa ja juuri syödyt maapähkinät palasivat paluupostissa suuhuni mutta sitkeänä sissinä ehdin nielaista ne takaisin (ja tämän te varmasti halusitte tietää). Voi jee. En pysty näköjään enää siivoamaan lasten oksennuksia yökkimättä itse. Oksentamassa en ole käynyt, maha on kyllä ihan sekaisin. Isosisko päätti pysyä edelleen poissa kotoa - viisas likka, äitiinsä tullut varmaankin.

Mutta iloisena uutisena. Marraskuun alussa tilattu tiskikoneen uusi sihti tuli viimein tänään. Ainoa vain että kun menin sitä hakemaan niin meinasin oksentaa, siellä liikkeessä haisi ihan ripulikakalle, uhh. Piti odotella Mies töistä kotiin että uusi osa saatiin vaihdettua kun siinä oli joku ylimääräinen härpäke mikä ei halunnut minun voimin vanhasta irrota.