Ei uskoisi että marraskuun puoliväliä eletään. Kyllä sen verran lämmintä on. En kovin äkkiä muista milloin olisin tähän aikaan vuodesta tarennut ulkona lyhythihaisen t-paidan ja fleecetakin kanssa ja hikoillut (okei, myönnetään että hikoilu ei johdu niinkään lämpimästä säästä vaan siitä että muksut pitää huolen äidin tarkenevuudesta juoksuttamalla). Eilenkin mittari näytti +8 astetta ja noilla main pyörinyt koko viikon.

Viikko on mennyt haipakkaa. Välillä mielessä kävi jotain, että tuosta pitää blogata, mutta enhän minä enää muista mitään. Olisi pitänyt kirjoittaa silloin kun mielessä oli. Mies on tämänkin viikon asunut mökillä, jäi pitämään mökkiä lämpimänä kun viime viikonloppuna sai sen lämmitettyä, ja perjantaina isäni oli kaverinsa kanssa tulossa viikonlopun viettoon mökille. Jälleen kerran innostuivat puita kaatamaan, joten kyllä tuonne kohta varmasti helikopterikenttä tulee... kaaheen aakee laakee..

Täällä kotonakin eilen käväisivät, toivat veneen sittenkin talveksi pihaan. Siinä vaiheessa minulle tuli kiire ulos, kun Mies kävi kertomassa että hajottavat pyykinkuivatus-matontamppaustelinettä! (saadakseen veneen sen telineen paikalle talon sivuun). Ei hemmetti, ei se käy! Missäs minä sitten edes silloin tällöin tuulettaisin petikamppeita? Iskisin suoraan mutaan näillä säillä maahan? Kyllä se tuo teline saa luvan pysyä ehjänä ja käyttökunnossa tai minä hirrrrrmustun. Teline sai loppujen lopuksi jäädä paikoilleen kun betoni (johon jalat oli valettu kiinni) osoittautui miehiä lujemmaksi eikä suostunut hajoamaan. Isä ehdotti jo että rälläkällä teline osiksi ja hitsataan uudelleen kasaan mutta onneksi Mies asettui samalle kannalle kuin minä, ja sanoi ettei hajoteta. Isä meinasi ohittaa tuon olankohautuksella, joten Mies kysyi että "kenes koti tämä on?". "Ai mikä?", kysyi isä... Mies alkoi nauramaan. Meinasi kai että kohta häntä ei kuunnella enää täälläkään kun mökillä jo kerran nauroi, että hänenhän mökki se on mutta minun isäni tekee päätökset :D . Eivätpä nuo tosissaan kuitenkaan ole, kunhan huulta heittävät, alusta asti Mies on tullut toimeen vanhempieni kanssa suorastaan loistavasti.

Eilen iltasella lähdin sitten Taaperon, Isosiskon ja Esikoisen kanssa katsomaan kokkoa mökille. Hienon näköinen se olikin keskellä säkkipimeää maisemaa... ja lämmitti mukavasti tihkusateessa.

17602.jpg

Miehellä on keskiviikko vapaapäivä, joten lähtee tiistaina yöksi Hesaan. Vanhempani ostivat digiboxin reilu viikko sitten, ja siitä asti ovat yrittäneet saada koneet toimimaan kuten pitää. Digiboxi toimii kyllä ja kanavat löytyvät telkkariin, mutta kun pitäisi saada videotkin toimimaan yhteistyössä... Isä pariin otteeseen tuossa soitteli, ja yhdessä asiassa minä -> tekniikan nero, osasin jopa auttaa ;D . Videot eivät kuitenkaan suostu yhteistyöhön ja isä mutisi puhelimessa aina "digi digi... naapurin sinikka sai vartissa valmista... ja perkele sillä ei ollut videoita varmana" :DD . No, Mies lähtee nyt sitten katsomaan onko vika asentajissa vai laitteissa, minä lähtisin mukaan mutta ei näitä koululaisia vielä arvaa yksin jättää kotiin - vaikka fiksuja ovatkin ja varmasti pärjäisivät jos olisi pakko. Mutta nyt ei ole pakko. Ja voinhan minä vaikka ajella keskiviikkoaamusta Hesaan kahville nuorempien kanssa ja illalla taas kotiin. Siinä tapauksessa, että kummitäti sattuisi olemaan kotona ja ehtisi laittaa minulta hiukset kuriin, menen varmasti käymään.

Mutta nyt voisi ottaa aamukahvia, pienen valkoisen pillerin (päätäni särki niin, että jyske kuului hampuriin *laulelua* ... täti punainen pyyhälsi kylään eikä voinut jättää pikku-ukkoja muualle bilettämään) ja ehkä syödäkin jotain. Minä luulin Isosiskon nukkuvan mutta äsken löysin lapun että on lähtenyt markkinoille keskustaan... jotkut kukkuu aikasin. Esikoinen veti luunsa ylös sängystä kun kaverinsa soitti, ja viidessä minuutissa oli valmis ja lähti. Joskus nuo ovat nopeita.