Tänä aamuna olikin aivan päinvastaisen näköistä ulkona kuin eilen. Maa oli kauttaaltaan valkoinen, autot, puut ja naapuritalojen katot lumen peitossa ja lisää satoi. Paljon valoisampaa. Jokohan tuo talvi nyt sitten vihdoin tulisi pysyvästi kevääseen asti... ainakin viiden vuorokauden sääennuste näyttää pakkasten jatkuvan eikä niin kuin tähän asti, että joka toinen päivä plussaa ja vesisadetta ja joka toinen päivä pakkasta. Pulkkakävelyille olisi kiva päästä. Käy meinaan hyvin kuntoilusta kun työntää edessä vaunuja ja kiskoo pulkassa perässään kahta tai kolmea lasta. Etenkin kun täällä tuntuu olevan melkein vain ylämäkiä.

Jesperi valvotti isäänsä puoli kahteen yöllä (minä menin jo aikaisemmin nukkumaan) ja heräsi sitten syömään klo 5, klo 8 ja klo 10. Yöunilta heräsi (kun ei ollut aamusta kiire Poppanaa hakemaan niin sai nukkua) klo 12. Minäkin meinasin nukkua pidempään mutta Mies mokoma häiriköi ja muistin sitten että minunhan piti soittaa hammaslääkärillekin aikaa Isosiskoa varten, joten nousin ylös että on toivoa saada päivystysaikaa. Tyttö kävi eilen uimassa ja joku toinen oli vahingossa törmännyt häneen niin että kolautti etuhampaansa johonkin. Ja kun nuo etuhampaat on vain liimattu kasaan (kolme vuotta sitten kompastui koulussa ja iski hampaat lattiaan ja poikkihan ne menivät) niin kolaus oli liikaa ja toisesta hampaasta lohkesi korjattu pala pois. Hammaslääkäristä aika järjestyi tälle päivälle, vaikka olin jo varautunut siihen että taas huomenaamulla pitäisi soitella. Yleensä jos soittaa klo 10 jälkeen, ei aikoja enää ole. No nyt on hammast taas kunnossa ainakin jonkin aikaa. Ei kylläkään voi edes olettaa että pysyvästi, se pitää laitattaa sitten joskus.

Kyllä teki häijyä istua hammaslääkärin huoneessa ja kuunnella sitä hiomakoneen ääntä. Isosisko oli taas sissi eikä huolinut edes puudutetta, joten omassa tekoetuhampaassa (kouluiässä minäkin siitä eroon pääsin tahtomattani) alkoi suorastaan vihloa mikä on hyvä saavutus kun ottaa huomioon ettei siinä ole juuria enää. Varsinkin silloin vihlaisi kun huomasin tytön vetävän nilkat koukkuun eli silloin kirpaisi Isosiskoa. Uhh.

Jesperi on asunut sylissä jälleen yhden päivän. Nytkin maitobaarissa nukkumassa. Mitä tapoja... nukkua nyt ruokapöydässä. Noo, saanpahan itse syödä iltapalan rauhassa kun syön sen tässä samalla. Aika taitavaksi tämä äitiys opettaa. Nytkin irkkaan, blogaan, syötän vauvaa, syön itse ja katson telkkaria... kaikki yhtäaikaa wink.gif.