Hehee, se hyöty raskausviikkojen laskemisesta on ettei tarvitse miettiä mitä laittaa otsikoksi jos päässä siltä(kin) osin kilkkaa tyhjää ;D Kylläpäs polkkaaminen helpottui.

Voisihan tässä kyllä vaihteeksi kirjoitella ihan raskausjuttua. Voi sitten taas joskus lueskella näitä tunnelmia. Pari päivää sitten iski päälle todella kamala etominen, silloin tuli mieleen, että olikos tämä nyt tosiaan sitä mitä halusin. Sen jälkeen pahempaa etomista ei ole tullut kun jätin kahvit juomatta... ja appelsiinituoremehun, joka myös meinasi kääntää vatsan ympäri vaikka lantrasin vedellä reilusti, ja tietysti kun olo helpottuu, alkaa miettiä että saisi nyt olla niitä vahvempia oireita ettei usko petä. Tässä vaiheessahan raskaus on uskon asiaa kun mitään konkreettista viivojen lisäksi ei ole. Väsymys, palelu ja välillä vatsassa tuntuvat kipupiikit ovat ehkä ne tuntuvimmat oireet. Sormet ovat välillä niin jäässä että pitää istua käsien päällä sulattaakseni jääpuikot toimimaan taas tässä näppiksellä ;)

Kunta tarjoaa täällä vain rakenneultran rv 18-20, mikä minusta onkin se parempi ultra jos vain yksi tarjotaan - siinä kun näkee niitä rakenteellisia juttuja. Monet odottajat tuntuvat nykyään kuitenkin käyvän jo heti alusta katsomassa onko siellä kohdussa oikeasti ketään, minkä ymmärrän kyllä jos vauvahaaveissa on ollut karikoita matkalla, ja saavat mielenrauhan siltä osin. Odotus ei ole enää uskon asia. Itse mietin enintään sitä, raaskinko kaivaa kuvetta np-ultraan jos/kun sinne asti päästään. Toisaalta jos odotus jatkuu niin loppua kohden saanen maksella muutamankin äitipolimaksun kun raskausdiabeteksen takia siellä joudun käymään. Olen siis varma r-diabeteksesta, se kun on ollut jo kuusi kertaa niin eiköhän tälläkin kertaa ole. Mielenkiintoista katsoa, vaikuttaako karppaus arvoihin mitenkään.