Linnanmäki-reissu sujui hyvin ja kivaa oli! Aamusta toki meinasi kiire tulla että saatiin koko poppoo ja tavarat pakattua kahteen autoon ja ajoissa asemalle mutta hyvin ehdittiin. Lapset olivat intoa täynnä ja suunnittelivat jo täyttä häkää mihin laitteeseen ensiksi menisivät. Juna oli täpösen täynnä ja niinpä muutaman kerran kuljettuani istumapaikan (junan häntäpäässä) ja leikkipaikan (junan alkupäässä) väliä, totesin että minä haen omat tavarani leikkipaikalle niin pääsen ajoissa rattaita kasaamaan ennen Pasilan asemaa, sen verran ahdasta se kulkeminen läpi junan oli. Lapset lähetin sitten hyvissä ajoin istumapaikoille pukemaan ja menin itse kasaamaan rattaita. Mies suunnitteli tulevansa samaan vaunuun ennen asemaa mutta soitin että menevät vain ulos lähimmästä ovesta, minä saan kyllä molemmat rattaat ulos junasta yksinkin koska neljän vaunun läpi kävely olisi ollut mahdoton tehtävä siinä ryysiksessä.

Pasilasta käveltiin Lintsille ja siellä isommat hävisivät melkein heti omille teilleen. Kyllähän heihin aina välillä törmäiltiin että ei tuo nyt sittenkään niin iso paikka ole. Vanhempanikin tulivat meitä tapaamaan ja löysivät meidät soittamatta ja kysymättä missä ollaan. Sää oli ihan suosiollinen. Aurinko pilkisteli välillä, välillä tuli vähän räntää/rakeita mutta ei niin että olisi edes kastellut. Viileää oli mutta kukapa helteitä tähän aikaan vuodesta vielä odottaisikaan. Kuusi tuntia muksut menivät minkä kerkesivät, olin varma että junassa paluumatkalla nukkuvat mutta väärässä olin. Junamatkat menivät hujauksessa, ei istumaan kunnolla ehtinyt kotiinpäin mennessäkään. Tällä kertaa paikat olivat onneksi samassa vaunussa missä oli rattaat ja leikkipaikka. Olisihan tuo junamatkailu ihan kivaa mutta on se liian kallista - laskin että meidän poppoolta liput olisivat tehneet melkein 250 euroa . Että kiitos VR:lle tästä sponssauksesta . Ja Lasten Päivän Säätiölle suuri kiitos rannekkeista jotka olisivat tehneet tuplasti junalippujen hinnan .

Hyvät fiilikset senkuin jatkuivat eilen. Isosisko täytti jo 15 vuotta ja pikkuneidilläkin oli ensimmäinen nimipäivä, nimi tuli tänä vuonna nimipäiväkalenteriin. Juhlistettiin nyt vain jäätelöllä ja limulla perheen kesken, juhlat vietetään parin viikon kuluttua ja samalla Vilperin 6-vuotisjuhlat. Ensin meinasin tällä viikolla mutta hieman tuo lakkoilu on tyhjentänyt noita kaupan hyllyjä joten jospa tilanne olisi sitten parempi.

Eilen tuli postinkin mukana hyviä uutisia. Esikoinen pääsi kaupungille kesätöihin kuukaudeksi ! Tuo on lottovoittoon verrattavissa oleva juttu tuokin, paikkoja kun ei montaa kuitenkaan jaossa ollut ja hakijoita on ollut monta kertaa enemmän.

 

Alla vielä muutama kuva pienimmistä huvittelijoista.