.Seuralaiseni (=kyynärsauva) kirvoitti kyselyjä miksi tarvitsen mutta kun katsoivat liikkumistani, eivät kyselleet enää. Sellainen ihme tapahtui, että vaikka olin etuajassa paikalla, pääsin heti sisälle ja käyrille. Tähti oli ahkerassa liikkeessä ja maha heilui, meni jonkin aikaa että saatiin anturit kohdalle mistä sydänäänet piirtyivät paperille. Ylös noustua kätilö katsoi minua ja kehui että olen muuten todella hyvinvoivan näköinen noin muuten jos keppiä ei oteta lukuun. Maha on nätisti eteenpäin, kasvojen väri loistava ja ryhti hyvä, ja takaa katsottuna hoikan näköinen
. Olikos se niin että musta väri hoikentaa 
? Käyriltä pääsin heti myös lääkärin luo
, ei tarvinnut odottaa yhtään. Ja tosiaankin hyvä ettei äitipoli ole pohjakerrosta korkeammalla, ei
tee mieli hyppiä ikkunasta ulos. Tuloshan oli sitä samaa mitä
aikaisemmissakin odotuksissa. Supistuksista huolimatta kohdunsuu melko
takana, väljästi sormelle auki (siis jotain 2 cm.), kohdunkaulaa
jäljellä (ei sanonut mittaa). Simpukka mikä simpukka. Ainoa hyväpuoli oli että tutkimus ei tehnyt kipeää... eli olisiko tuo melko takana oleva kohdunsuu kuitenkin vähän alempana kuin viime raskaudessa jossa teki mieli mennä sisätutkimusta tutkimuspöydällä karkuun kuin mittarimato.Ultrassa vauva oli kunnon mytyssä masussa. Niinpä lääkäri korosti että mitat ovat nyt noin mittoja kun ei ihan priima paikkaa asennon takia löytynyt. Noh... kolmesta mitasta kaksi antoi aika samaa eli painoarvioksi tuli 3 580 g
... Siis meilkein sama kuin mitä Taapero oli syntyessään ja selvästi isompi kuin mitä keskiarvo näille viikoille on. Ei taida seiskasta pesueen pienintä tulla. Lapsivettä on, ei liikaa muttei mitenkään huolestuttavan vähääkään - ultraamista vaikeutti hieman se ettei vauvan ja kohdun pinnan väliin jäänyt vettä yhtään kun vauva oli aivan vatsaa vasten painautuneena. Istukka on normaalisti hieman kalkkeutunut paikka paikoin mutta toimii hyvin edelleen.Ultraamisen jälkeen lääkäri tutkiskeli papereita ja kyseli vielä lisää näistä keppiä vaativista kivuista. Sen jälkeen kysyi että mitäs mieltä minä olen jos parin viikon kuluttua alettaisiin cytoteceilla häätämään pientä ulkomaailmaan. Minä sanoin siihen että minulle se sopii oikein hyvin, lastenhoitokin järjestyy silloin hyvin. Ehdotin samaa päivää kuin mitä Taaperosta aloitettiin eli rv 39+1:tä niin ehdin vielä käyttää Pipan hammaslääkärissä ennen sairaalaan menoa. Lääkäri tuumasi sen kuullostavan hyvältä ja niinpä 22.11. klo 9.15 menen äitipolin kautta osastolle. Sain jo valmiiksi lapun taksikuskia varten niin ei tarvitse maksaa matkasta kuin se omavastuuosuus. Huuuuu! Lääkäriä nauratti kun sanoin ettei sitten heti pidä luopua toivosta jos cytotecit eivät tehoa pian... sanoin että loogisesti ajatellen tämä vie viisi päivää kun edellisissä käynnistyksissä eka käynnistyi ekana päivänä, toinen toisena, kolmas kolmantena ja neljäs vei neljättä päivää
. Toivottavasti tuo loogisuus säilyy eikä mene kahta viikkoa...Että sellaista. Nyt jos joku haluaa vielä muuttaa veikkaustaan veikkauslistaan niin laittakaa kommenttia tämän viestin perään.
Kommentit