Tartuin luurin varteen heti klo 9 kun soittoaika neuvolaan alkoi. Terveydenhoitaja sanoi heti kun kuuli kuka soitti, että tulos oli niin kuin epäilinkin. Ne kaksi jälkimmäistä eli tunnin ja kahden tunnin arvot heittävät... ei siis ihmeitä tapahtunut tämän asian suhteen tässäkään odotuksessa.

Arvot olivat (sulkeissa rajat):
paasto: 4,3 (5,0)
1 h: 10,1 (10,0)
2 h: 9,0 (8,7)

Terkka lupasi laittaa heti iltapäivällä faksina lähetteen KOKS:aan jos saisin ajan diabeteshoitajalle ensi keskiviikoksi kun on muutenkin äitipolilla käynti. Soitin vielä itsekin äitipolille tuosta kun rakenneultrassa oli niin puhuttu. Osastosihteeri totesi kuitenkin, että käytäntö on nyt lähetteen jälkeen tulla vuorokausikäyrään, joten lääkäri tekisi päätöksen pääsenkö luistamaan vuorokausikäyrästä (aikaisemmin olen päässyt, en siis ole tuossa koskaan ollut) ja riittääkö pelkkä diabeteshoitajan tapaaminen. Siispä jäin odottelemaan yhteydenottoa KOKS:sta.

Suunnilleen klo 14.30 soi puhelin ja KOKS:sta jo soittivatkin. Ei auta itku markkinoilla, vuorokausikäyrä kutsuu. Ensi keskiviikon aikakin siirrettiin tiistaille, koska joutuisin tapaamaan sekä meno- että lähtöpäivänä diabeteshoitajan ja torstaiksi hänellä ei ollut aikoja. Niinpä tiistaina klo 8 pitäisi olla äitipolilla, saan sentään syödä kotona jotain ettei matkalla huippaa, mutta sairaalassa olen sitten heidän eväillään ja verta napataan säännöllisin väliajoin. Keskiviikkona klo 8 pääsen osastolta pois. Ehdin siis töihin ihan suht mukavasti vielä.

Kellonaika ja päivä vain aiheutti pientä hikoilua kun päässä alkoi raksuttaa tuhatta ja sataa, että mites Pipa, Taapero ja Poppana? Kuka hakee, milloin hakee, mistä hakee, mihin aikaan hakee... jne. Ensin mietintää mihin aikaan Isosisko ja Esikoinen pääsevät koulusta, sitten soitto isälle ja kysyin onko hänellä ensi viikko työ- vai osa-aikaeläkeviikko (kaikessa hässäkässä unohdin kokonaan) - työviikko, joten eipä ollut Papasta apua tällä kertaa. Sitten soitto Miehelle töihin että pääsisikö tiistaina töistä niin että olisi viimeistään klo 17 hakemassa Pipaa ja Taaperoa, tarha kun menee tuolloin kiinni - ei onnistu kun yksi on lomalla ja väestä on pulaa. Lauantaivapaataan Mies ei mielellään ollut valmis uhraamaan ja vaihtamaan jonkun kanssa, ymmärrän sen hyvin kun viikonloppuvapaita ei kovin montaa kesäaikaan ole. Puhuttiin sitten hetki ja Mies keksi että voisi hakea lapset tarhasta ja eskarista ruokatunnillaan jos hoitopaikkoihin sopii parin tunnin pidennys hoitoaikaan. Aloin soittelemaan tarhoihin. Kummastakin sanottiin että tottakai sopii, ei ongelmia - ihanaa! Asia järjestyksessä ja ensi tiistaina lapset saavat nukkua päiväuniakin sen minkä haluavat ilman että aina herätetään kesken unien f015.gif. Haettuaan lapset Mies tuo kolme nuorimmaista joko kotiin Isosiskon ja Esikoisen hoiviin tai sitten vie heidät anopin luo. Anoppi oli pyydellyt lapsia hoitoon välillä ja nyt kun Taaperokin osaa käydä potalla, voisi hänkin mennä Mummin luo. Puuh! Ihanaa kun tuo asia on nyt selvä.

Päivän iloisiin uutisiin kuuluu vihdoin ja viimein pysäköinninvalvojalta tullut päätös vastalauseeseen. Siinä luki: Vastaluase hyväksytään ja maksukehoituksen sijasta annetaan vastalauseen tekijälle huomautus tehdyn pysäköintivirheen johdosta. Perustelut: Vastalauseen tekijällä olisi ollut oikeus erityiseen pysäköintilupaan.

Että tällaista tänään.