Viime yö oli sarjassamme "ei niin hyvä yö". Jesperi valvotti Miestä taas puoli kahteen ja nukahti sitten. Parinkymmenen minuutin unien jälkeen alkoi itku - reppanalla oli nenä tukossa. Sylissä kuitenkin hamusi rintaa ja söikin vaikka välillä kuului surkea valitus kun syönti ja hengitys ei yhtä aikaa sujunutkaan sad.gif . Aikansa söi ja lopetti mutta itku jatkui kun hengittäminen oli tukalaa eikä osannut oikein suun kauttakaan ilmaa ottaa. Yritin pitää mahdollisimman pystyssä sylissä ja rauhoitin aina kun itkaisu pääsi, ja lopulta kävelin kehää lattialla. Se helpotti pikkumiehen oloa vähän joten mielessä varauduin jo kävelemään aamuun asti. Sitten keksin että minullahan on tietokone makkarissa, joten sain aikaa kulumaan koneellakin. Enpä olekaan kenenkään muun lapsen kanssa klo 2 jälkeen yöllä koneella kukkunut, no nyt on sekin koettu.

Sain pojun rauhoittumaan syliin ja poika oppi hengittämään suun kautta eikä yrittänyt väkisin nenän kautta ja lopulta nenäröörikin kuullosti siltä että aukeni. Oli kiva katsella kun toisella alkoi silmä luppaamaan ja meni rennoksi, ja hetkessä oli sikeässä unessa. Vähän yli kolmen laitoin Jesperin sänkyyn ja kömmin itse omaani mutta enhän minä unta saanut kun jäin kuullostelemaan että kulkeeko se henki vai ei.

Jossain vaiheessa sitten torkahdin ja havahduin puoli kuuden aikoihin siihen että maitobaarissa on räjähdysvaara ja yksi kuullosti nukkuvan sikeästi. Aikani pyörin ja odottelin että poju heräisi mutta ei eli rintapumppu esiin. Sehän ei sitten tehnyt yhtään mitään vaikka yritin kuinka pumpata, lopulta älysin katsoa miten olin sen kasannut (Avent Isis) ja selvisi ettei siellä ollut venttiiliä paikalla ollenkaan (epäilin että olin tiskatessa viskannut sen pesuvesien mukana viemärilaitokselle). Äkkiä olkkariin penkomaan käsilaukkua jossa tiesin olevan varaosia. Ne löytyivät, venttiili paikoilleen ja hieman helpotuspumppausta. Paljoa en arvannut kun olin edelleen varma että poika herää kohta.

Otin taas torkut ja puoli yhdeksältä heräsin jälleen maitobaarin räjähdysvaaraan.. ja poju vain nukkui. Tuossa vaiheessa totesin että nyt otetaan nukkumatti imulle, johan edellisestä imetyksestä oli yli 7h (klo 1.30 aikaan oli vähän syönyt). Poika söi nopeaan, vartissa, ja oli taas nukkumassa ja nukkuu edelleen.. kello on nyt 12.47. Itse nousin jo puolilta päivin ylös eli nukuin sentään suht hyvin. Pitänee varmaan käydä herättelemässä poikaa kun kauppaan on mentävä tai muu perhe näkee nälkää. Mies on töissä eli kauppareissua en voi hänellekään nakittaa. Ja apteekista käyn ostamassa suolatippoja... saa edes jotenkin autettua pientä. Noita kun en muistanut ostaa valmiiksi lääkekaappiin Jesperin synnyttyä, suppoja kyllä.