Jos olikin aamulla ihana olo niin keli puolestaan muuttui kamalaksi päivän mittaan. Vein Poppanan eskariin puoli yhdeksäksi ja silloin oli vielä aivan mukava ajella. Tiet olivat kuivat, ja lunta ohuelti nurmikon peitteenä. Tulin kotiin ja silloin alkoi hiljalleen sadella lunta... tuntia myöhemmin pyrytti sakeanaan ja kahta tuntia myöhemmin katselin silmät pyöreinä maisemaa, että herttinen... lumityöthän tässä olisi ekaa kertaa tänään tehtävänä tämän talven osalta. Lunta tuli sakeanaan tuutin täydeltä.

Mies tuli työautollaan ruokikselle vähän ennen yhtätoista ja manasi kun autossa oli edelleen kesärenkaat alla. Miehen lähtiessä vannotin ajamaan varovasti ja päätin jo tehdä tarkistussoiton työpaikalle kunhan aikaa vähän kuluisi. Noh, eipä tarvinnut soittaa kun hetkeä myöhemmin Mies pakitti takaisin pihaan. Pakettiauto ei päässyt edes loivaa mäkeä ekassa risteyksessä eteenpäin. Mies yritti kerätä perään painoa mutta ei onnistunut toinenkaan yritys... eikä kolmas... eikä neljäs... sitten luovutti ja tuumasi että minä saan lähteä viemään hänet töihin. Firman auto jäi pihaan seisomaan.

Liikenne sujui hitaasti, selkeästi ihmiset ottivat kelin huomioon ja ties kuinka moni senkin takia että oli kesärenkaat alla. Reilun parin kilometrin päässä oli eka kolari, Mies päätti oikaista toista kautta töihin mutta sillä reitillä yksi auto suti paikoillaan ylämäessä ja tukki reitin hetkeksi. Parin kilometrin päässä tuosta oli T-risteys, jossa yksi kesäsuksilla liikkuja oli luisunut suoraan eteenpäin pellolle ja kauas, onneksi ei ollut ollut edessä ojaa eli auto ei tippunut mihinkään. Me pääsimme kuitenkin hyvin Miehen työpaikalle vaikka kirosinkin taas kerran Viton huonoa puolta... sadesäällä sen ikkunat vetävät huuruun eikä puhallin saa pidettyä niitä kunnolla auki vaikka on täysillä - ja ikävä kyllä nimenomaan kuskin puolelle jää vähän leveämpi sumea kohta. Noh, työpaikallaan Mies heitti pari firman auton talvirengasta Viton kyytiin kun ei olisi omassaan saanut kaikkia tuotua kotiin. Nythän tilanne oli se, että renkaat oli vaihdettava kotipihassa töiden jälkeen tai tuskin tuo auto liikkuisi huomennakaan.

Minä lähdin kauppaan Pipan ja Taaperon kanssa, ja kaupasta kun tulin niin manasin kosteudesta sumeita ikkunoita. Oli pakko hetki vain odotella että vähän selkenee niin näen ajaa ja hakea Poppanan eskarista. Kotona iskin sisätilalämmittimen päälle ja osoittamaan ikkunaa että näkyvyys olisi selkeää edes kun vien Isosiskon lääkäriin - tällä oli tänään korvakontrolli (korvat kunnossa). Lääkärikäynti oli suorastaan riemukas kun kolme nuorintakin oli mukana... kiristyksellä sain sentään Poppanan ja Pipan pysymään aisoissa kun aika oli puoli tuntia myöhässä. Lääkärireissun jälkeen tultiin kotiin ja päätin etten tänään enää aja metriäkään.

Mies tuli jo tuntia aikaisemmin töistä. Oli töissä tuumannut että työaikaahan se on firman auton renkaiden vaihtokin eli hän lähtee tekemään sen homman nyt. Isosisko oli sillä aikaa tehnyt lumityöt yksinään koko pihalta, joten loppujen lopuksi Miehen ei niitä tarvinnutkaan tehdä. Ikävä kyllä huomiseksi on taas myräkkää tulossa ennusteen mukaan, toivottavasti vasta kun olen  Poppanan eskarista hakenut.

Jos kesällä toivoin ettei ole hellettä kun Kotkaan ajan, niin nyt toivon ettei viikon kuluttua ole tällaista keliä kuin tänään oli kun tuo matka on taas ajettavana. Ja olenpa nyt tosi iloinen että lauantain sinne kauppaan kinkkasin... aika ankeaa olisi Isosiskolla ja Esikoisella ollut tänään ilman talvikenkiä tai toppatakkia.