Joskus sitä miettii onko ihan terve kun suostuu kaikenmaailman juttuihin mukaan. Jesperin kummitäti haastoi kisahuivia neulomaan ja lähdin mukaan kun malli on mitä kaunein vai mitä mieltä olette? Ohje löytyy täältä.

Mutta joku tolkku ihmisellä pitäisi olla eikä alkaa tekemään tuollaista huivia vain hiukan hämähäkinseittiä paksummasta langasta kuten irkkikaveri osuvasti Grignascon MerinoSilkkiä kuvasi. Tällä hetkellä tuntuu siltä että Aeolian + MerinoSilk = kahden vuoden projekti. Tuleepahan kokeiltua elämäni ensimmäinen helmineulekin tässä samalla.

Alkuun on jo päästy tämän verran.

 Iltaisin Jesperi on alkanut kovasti huutelemaan matoviinin perään, ja jos ei juuri sillä hetkellä sitä saa niin suuttuu tulisesti. Ja tippa ei tapa eikä ilmeisesti riitä sillä sitä pitäisi saada monta. Hassu poika.

Kuinka moni arvaa mitä matoviini on? ;) Kerron vastauksen myöhemmin tänään tähän samaan postaukseen.

Vastaus: Tosiaankin vitamiinin perään poika huutelee. Siirryttiin D-vitamiinissa Minisun-pillereihin ja niitäkös Jesperi söisi vaikka kuinka monta, maku kun on aika lähelle sokeria. 

 Maanantaina oli pitkästä aikaa vanhempainiltaa koululla. Tällä kertaa ysiluokkalaisten vanhemmille koskien yhteishakua. Uh, alkoi ihan jännittää Esikoisen puolesta saako opiskelupaikkaa vai ei kun kuunteli opon juttuja. Itse aikoinaan ei tuota omasta puolesta osannut jännittää mutta nyt lapsen puolesta sitten senkin edestä. Tuli toisaalta ihan utopistinen olo että täh? joko poika on noin vanha että yhteishaku on edessä ja sitten samana päivänä iski tajuntaan sekin tosiasia että ensi vuonna pojalla on edessä myös kutsunnat kun koulun alkua aikonaan vuodella lykättiin! Huh huh!

Esikoinen ei oikein arvostanut kun Miehen kanssa naureskeltiin että jos opiskelupaikkaa ei yhteishaussa irtoa niin saa hakea kymppiluokalle sisäoppilaitokseen  . No himputti, asuminen ja opiskelu ilmaista ja ruokakin kuulema tosi hyvää ja viisi kertaa päivässä. Paikka on vielä kuulemani mukaan (kaveri on ollut siellä) todella kiva. Siitähän olisi hyvä tavallaan vähän kokeilla omien siipien kantavuutta pehmeällä aloituksella. Tosin... äidille kyllä voisi tulla hirmuinen ikävä että eiköhän sovittaisi pikemminkin niin että poika asuu kotona ikuisesti ja piste. Mutta katsellaan nyt kuin käy.

Tiistaina oli oma käynti terveyden edistämisyksikössä kun synnytyksestä se vuosi on. Sain kuulla siellä sokerirasitustulokset ja kolesteroliarvot. Kolesterolissa ei suuria eroja ole parissa vuodessa tullut (suluissa kahden vuoden takaiset):
fP-Kol            5,5 (5,5)    viitearvo <5
fP-Kol-HDL 1,84 (1,82) viitearvo >1
fP-Kol-LDL  3,53 (3,81) viitearvo <3
fP-Trigly        0,52 (0,54) viitearvo <2

Verensokeri: paasto 4,7 ja 2h 5,2

Ihan ok siis vaikka hiukan kokonaiskolesterolissa ja LDL:ssä yli rajojen. Pari tuntia meni äkkiä kun puhuttiin ravitsemuksesta niitä näitä. Oli kiva jutella ihmisen kanssa joka tiesi karppauksestakin jotain (aloitin ruokaremontin ja painonpudotuksen karppauksella taas) ja sanoi että siinä on puolensa vaikka hän ei voikaan sitä suositella virallisterveellisen ohjeistuksen ohi. Tehtiin testi kuidun saannista ja tulos oli "loistava" vaikka ne viljat ym. jätin pois. Toinen testi koski rasvan käyttöä ja siitäkin tulos oli "ihan hyvä" vaikken tosiaan aio kevyttuotteisiin koskea tikullakaan. 

Illalla vauva alkoi kiukutella joten oli hyvä syy lähteä lenkille kaverin kanssa. Vauvalle vaatteet päälle ja vaunuihin jos vaikka olisi väsy ja kas kummaa. Ehdin 100 metriä kävellä kun tyttö jo nukkui kuin tukki. Nukkui reilun tunnin kun kaverin kanssa tehtiin 1½ tunnin lenkki. Ulkona on kyllä aivan mahtavan näköistä nyt. Puut ja pensaat ovat kuin satukirjojen kuvituksista - kaverin kanssa ihailtiin maisemia ja nautittiin kun sai rauhassa jutella :D .

Tänään alkoi perhekerho joulutauon jälkeen. Päätin illalla että koska ei paukkupakkasia ole ja ulkona on aivan mahtavat talvikelit niin pakko herätä sen verran ajoissa että kävellen sinne ehditään. Ja niin ehdittiin. Jesperikin pysyi pulkassa menomatkalla kiltisti eikä tarvinnut juosta perässä väärään suuntaan. Kotona vielä tuumasi että kerhossa oli kivaa. Ensi viikolla olisikin sitten valokuvaus, toivottavasti pysytään terveinä.

 Heitin miehelle viikolla että voitaisiin käydä elokuvissa sunnuntaina. Pari kuukautta sitten käytiin pitkästä aikaa (muutaman vuoden tauon jälkeen) elokuvissa ja mies totesi Avatarin mainoksen nähtyään että haluaisi nähdä sen. No, selailin leffateatterin sivuja ja huomasin että tämä on vika viikko kun näytökset Avatarilla alkoivat klo 17 (jatkossa klo 19) mikä on oikeastaan meille ainoa mahdollisuus kun elokuva kesti lähemmäs kolme tuntia - ehdittäisiin juuri sopivasti kotiin vauvan iltasyöttöaikaan ja muiden iltapalalle. 

Pakko sanoa että oli kokemus tuo Avatar 3D:nä. Aivan mahtava elokuva! Kallista lystiä mutta ei kaduta yhtään. Voisin katsoa uudelleenkin tuon vaikka heti  . 

Kotona lapset olivat lämmittäneet saunan, käyneet saunassa, Esikoinen tehnyt pizzaa ruoaksi, Isosisko saunottanut vauvankin ja kun tulimme kotiin oli tyttö tekemässä lämpimiä voileipiä Pipan avustuksella iltapalaksi. 

 Nyyh, ja oih ja voih... kyllä ottaa koville kun nuorimmaisenkin vauvavuosi on nyt ohi. Ihan liian nopeaa. Epäreilua että raskaus kestää 4 vuotta ja vauvavuosi on ohi kuudessa kuukaudessa, siltä ainakin tuntuu. Voi vauvakuume sentään...

Käytiin heti tuoreeltaan neuvolassakin tänään ja mitat ovat (suluissa tasan vuoden takaiset):

Pituus: 76 cm (51 cm)
Paino: 8 840 g (3 884 g)
Päänympärys: 44 cm (35 cm)

Tyttö menee pituudessa samoissa kuin sisaruksensakin mutta painossa on ainoa joka on alle 9 kg - turvakaukalossahan tuo istuu vieläkin autossa  . Neuvolakorttiin kirjoitettiin: "Iloinen, hyväntuulinen tyttö. Tukia vasten kävelee ja hetken seisoo tuetta. Tänään 1-vuotias. Omaa puhetta, sanoja tapailee."  Heh, joopa... seisoo ehkä viisi sekunttia ilman tukea pisimmillään. Mutta siitä se lähtee. Rokotuspiikistä ei pahemmin piitannut, pistosta ei ollut moksiskaan ja vähän kähisi kun rokoteaine laitettiin. Alla kuva vuorokauden ikäisestä nyytistä ja päivänsankarista. Vanheneminen ottaa voimille.

Neuvoloista tuli mieleen että jäi marraskuussa päivittämättä Jesperin 3-vuotismitat. Laitan ne nyt tähän myös:

Pituus: 95,8 cm
Paino: 15,6 kg
Päänympärys: 50 cm

"Vilkas kaveri. Lauseita puhuu. Touhuaa kovasti. Rauhoittuu myös hetkeksi tekemään tehtäviä. Wc-asioita harjoittelee." Jesperihän antoi meille vanhemmille ja sisaruksille lahjan 3-vuotispäivän kunniaksi ja alkoi pari päivää ennen synttäreitä käymään pöntöllä. Päivävaipoista päästiin kertaheitolla eroon, ja öisinkin on ollut välillä ilman vaippaa eikä vahinkoja ole tullut kuin kerran.

Toinen päivä peräkkäin blogausta, jee. Vastailen tähän Suvin kysymykseen niin tulee päivitystä.

Pikkuneiti ei kävele vielä. Veikkaan että kyse on puhtaasti itsesuojeluvaistosta 3-vuotiaan pyörremyrskyn takia. Koskaan ei tiedä milloin se iskee takaa tai sivusta täysin varoittamatta ja pystyasennosta alas on pitkä matka. Jos tyttöä taluttaa niin yhdestä kädestä kiinnipitäen kävelee ihan hyvin. Tyttö on fiksuna kehittänyt oman tyylinsä (tosin kontaten pääsee nopeampaa ja sitä käyttääkin enemmän) ja kävelee polvillaan - ei tipu korkeelta jos jyrätään ja kädet saa vastaan. Toinen tyyli edetä on pomppia polvillaan eteenpäin. Kokeilin itsekin mutta meinasi polvet hajota, ei sovi näin vanhalle tuo.

Puhettakaan ei tule kuin omaa höpötystä mikä onkin sitten sitäkin suloisempaa kuunneltavaa. "*Ei" sanan ymmärtää, alkaa puistamaan päätä ja toistamaan "eeieei" ja jatkaa tekemistään heti kun silmä välttää. Tissi on edelleen suosiossa, tosin yösyöntiä olen alkanut rajoittamaan eli vasta klo 6 tienoilla saa jos herää ja sitten jatketaan unia. Hampaita on edelleen vain kaksi alhaalla mutta hyvin tuntuu noillakin ruoka menevän alas.

Suvi, vaikka se vauvakuume vaivaa niin eipä meille enempää taida tulla. Että kyllä tää on vain nyt kestettävä - jos ei yllätystä joskus pukkaa.

Käsitöitä valmistui ennen joulua jokunen, laitan niistä nyt kuvat. Alla oleva mekko tosin olikin jo joulutervehdyksessä nuorimmaisen päällä. Mekko on tehty Dropsin Alpacasta, ohje löytyy täältä.

Tein tytölle myös tossut kerhoon Schachenmayr -Wash+Filz-It! -langasta. Pieni kerä riitti juuri noihin 18-20 koon tossuihin. Varastosta löysin jotain karvalankaakin jämän, joten siitä reunus. Lankakaupasta löytyi myös liukuestenestettä niin saatiin pitoakin alle.

Miehen sisko totesi huovutetut tossut nähtyään että sellaiset hänkin haluaisi. No, mikäs siinä, äkkiä puikot heilumaan niin ehti vielä lahjapakettiin. Hänelle tein kokoa 38-39 olevat samasta langasta ja se vaati jo kolme kerää. Ei uskoisi että niistä tuli sopivat kun alla olevassa kuvassa tossun vertailuna on vieressä oma pieni 40 koon koipeni.

Niin se vain aika meni niin ettei ehtinyt polkkaamaan. Aika menee mustaan aukkoon hirveetä vauhtia ja minä yritän pysyä pyörteen pinnalla. Yksi uudenvuoden lupaus voisikin olla että yritän päivitellä ahkerampaan.

Jouluna kävi pukki tuomassa lahjoja taas ihan mukavasti. Ilmeisen kilttejä lapsia ja aikuisia talossa ollut vaikka en ehkä ihan heti Jesperistä käyttäisi sanaa kiltti. Riiviö, termiitti, pikkupiru duracell-paristoilla olisi kuvaavampia  - mutta on tuo poju ihanakin (ainakin kun nukkuu) . Joulu vietettiin kotona, vanhempani tulivat tänne pariksi päiväksi kun nuorimmaisen yöt on välillä olleet sitä että Hesassa olisi saattanut valvottaa koko taloa jos huono tuuri olisi käynyt. Täällä sentään valvottaa huutaessaan vain minua ja Isosiskoa, joka ikävä kyllä ilmastointiputken vuokse kuulee selkeästi huudot omaan huoneeseensa.

Uusi Vuosi oli ihanan talvinen! Pitkästä aikaa. Oli lunta ja oli pakkasta. Mies vei nuorimmat lapset keskustaan katsomaan lasten Uudenvuoden vastaanottajaisia jossa esiintyi Jokeri Pokeri Poks ja sitten hieno ilotulitus lopuksi. Itse en vaunujen kanssa ryysikseen viitsinyt lähteä, joten tein vauvan kanssa vain kävelylenkin lähitienoolla. Eipä tuo ollut raketeista ja paukkeesta moksiskaan, katseli jonkun aikaa ja nukahti sitten vaunuihin. 

Kun perhe tuli kotiin paukuteltiin omat pari pataa. Toinen oli ihan ok mutta toisen kanssa meinasi käydä hassusti. Pata pääsi kääntymään ja alkoi ampua raketteja suoraan ovelle ja autoja päin missä lapset olivat katsomassa, itse seisoin sivussa kun yritin kuvata hommaa videolle. Onneksi mitään ei käynyt.

Tänään kävi sellainen ihme että Mies! lähti shoppaamaan - ei kovin äkkiä tule mieleen tuollaista tapahtumaa. Mutta kai se oli pakko kun työfarkut meinaa lahota päälle  . Itse olen ollut hieman muisteloissa... vuosi sitten menin tänä päivänä sairaalaan ja aloitettiin tuo pikkumussun häätö yksiöstä. Haikeaa, miksi aika on mennyt näin vauhdilla (joojooo... onhan se vauvakuumekin taas vaivannut jo monta kuukautta, kyllä minä sen yhden vielä voisin huolia...).

Mutta nyt kuuluu kutsu joten mentävä.

HYVÄÄ JA RAUHALLISTA

JOULUA

KAIKILLE!

Jo on harvaa kirjoitustahtia toistaiseksi.

Vauvan korvat eivät tuolla ekalla kuurilla tulleet kuntoon, jälkitarkastuksessa lääkäri kysyi mitä luulen ovatko kunnossa, sanoin kyllä ja lääkäri totesi katsottuaan että eipä ole. Jos edellisellä kerralla korva oli puolillaan märkää niin sillä kertaa se oli täynnä märkää. Tyttö sai melkein kolmen viikon lääkekuurin ja uudessa jälkitarkastuksessa korva oli kunnossa. Lääkäri tosin käski olla vainoharhainen ja tuoda herkästi näytille, sanoi vielä että aikaa soittaessa voin sanoa hoitajille että on sovittu että katsoo korvat heti niin saan ajan samalle tai seuraavalle päivälle. Jos ennen joulua tulee korvatulehdus niin putki laitetaan heti.

Päivän tai oikeastaan viikkojen puheenaihehan on ollut sikatauti eli sikainfluenssa. Se on joidenkin mielestä ollut niin pelottava etteivät ilmeisesti tartunnan pelossa uskalla liikkua ihmisten parissa päätellen siitä että perhekerhossa oli yhteen otteeseen vain pari äitiä lapsineen minun lisäksi paikalla ja Hoplopissa saatiin olla yksi ilta aivan rauhassa vain oman perheen kesken . Hoplop on noin yleisesti ottaen aivan liian kallis tälle poppoolle mutta lehdessä oli tilaajille tarjous puoleen hintaan niin aattelin kuusi lasta sinne viedä. Kassan kohdalla tulikin sitten stoppi kun kassa väitti tarjouksen menneen umpeen klo 14 vaikka mainoksessa ei kellonaikaa ollut. Minähän laitoin heti palautetta Hoploppiin ja hyvityksenä saimme ilmaisen sisäänpääsyn koko perheelle. Hauskaa oli! Ja kun muita ei paikalla ollut niin nämä nuorimmatkin saivat mennä isojen puolelle ja siellähän nuo viihtyivät paremmin kuin hyvin. Aivan ihana ilta oli kyllä - eikä sen kahden tunnin jälkeen meinannut saada lapsia sieltä pois. Toivottavasti noita puoleen hintaan tarjouksia tulee vielä, normihinta tältä porukalta kun olisi yli 70 euroa niin jää väliin, puoleen hintaan voin joskus harkitakin. Alla jokunen kuva Hoplopista.

Possutauti toi tarjolle myös uuden rokotuksen, josta ensin meinasin ettei oteta. Lueskelin sitten aiheesta enemmän ja totesin että miksi ei. Rokote ei ole kuitenkaan juosten kusten kasaan kyhätty vaan ainesosat on tuttuja muista rokotteista, paitsi tietysti tuo virusosa. Otammehan me kaikki muutkin tarjolla olevat ilmaiset rokotteet. Täällä rokotustilanne onkin nyt aika hyvä kun epidemia ei vielä pahana täällä ole. Alle kouluikäiset saivat neuvolassa rokotuksen jo kolme viikkoa sitten. Vauva ja Jesperi saivat samalla myös kausi-influenssarokotteet. Elättelin toivoa että Jesperin vauhti hieman edes hyytyisi rokotuksen myötä kun sanottiin että se voi nostaa kuumetta, väsyttää jne. mutta katinkontit - meno oli Jesperillä ja Vilperillä ihan entisenlaista piikin jälkeenkin. Vauvalle sen sijaan nousi 10 h piston jälkeen kuume 39 asteeseen illalla. Yöllä se oli vielä kovempi päätellen siitä kuinka kuuma tyttö oli kun heräsin toisen läähätykseen. Ottaessani tytön syliin tämä oksensi onnistuneesti yhden kerran minun ja itsensä päälle ja laatoitti samalla lattian. Tuo jäi ainoaksi oksennukseksi onneksi. Kuume laski seuraavana päivänä iltasella.

Lauantaina oli joukkorokotus 1.-3. luokkalaisille ja Pipa ja Poppana saivat piikkinsä silloin. Ikävä kyllä ilmoituksessa ei sanottu että perheen 4.-6. luokkalaiset voisivat saada silloin piikkinsä myös niin ei olisi tarvinnut eilen käydä sen ikäluokan joukkopiikityksessa uudelleen. Enää on kaksi vanhinta lasta piikittämättä ja tällä hetkellä tieto on että torstaina tulisi heille piikkiä. Tuuliviirin ja tehotyttöjen kädet tuosta tulivat hieman kipeiksi mutta siinä rokotusreaktio heidän osaltaan. Tytöillä käsi oli kipeä lähinnä sen rokotuspäivän. Itse piikin ottaisin myös jos tarjottaisiin, en rakasta sairastamista ja ajatus lasten hoitamisesta sairaana ei oikein iske. Harmi etten ole raskaana jolloin sen saisi .

Isosiskon joukkue piti tässä varainkeruumyyjäiset ja sinne piti jotain omaltakin osalta tehdä. Niinpä väliin kuvia käsitöistä. Mikään noista ei tehnyt kauppaansa, käsityöt menivät kuulema nihkeästi, leivonnaiset kuin kuumille kiville. Mutta mitäpä tuosta, kyllä noille käyttöä löytyy. Vauvantumput on tehty Novitan Nalle aloeverasta, huovutetut tossut Huopasesta ja Brazillasta karvareunus (pohjassa liukuestettä), Calorymetryyn meni joku lankaylijäämä Novitalta. Noille löytyy käyttöä omasta perheestä. Patalaput, meikkipussi/penaali ja wc-rullapiilo löytänevät paikkansa pukinpaketista.

Vielä olisi kesken Vauvan mekko puikoilla, näin niin ihanan ohjeen että oli pakko tilata langat ja katsoa saisinko tehtyä. Toivottavasti tyttö ei kasva ohi ennen kuin on valmista.

Mistä tulikin mieleen että Vauvahan kävi neuvolassa tämän kuun alussa. 10 kk -neuvolamitat:

pituus: 72,5 cm
paino: 8 280 g
päänympärys: 43 cm

"Konttaa ja nousee seisomaan tukea vasten. "Omaa puhetta". Hyväntuulinen, siro tyttö. Asteittain hapanmaitotuotteet ruokavalioon."

Mutta nyt jos alkaisi tekemään aamuhommia.

Viime kirjoituksen jälkeen tuli käytettyä pikkuneitiä korvalääkärilläkin. Se yöyskä jatkui sittenkin ja Mieskin jo tuumasi että käytä asiantuntijalla niin saadaan ainakin mielenrauha jos korvat ovat kunnossa. Noh, olisi se vaan pitänyt uskoa niitä päässä kilkattavia hälytyskelloja jo ajat sitten ja käyttää korvalääkärillä aikaisemmin. Toinen korva oli täynnä märkää ja korvalääkäri totesi että jos tärykalvo ei liiku (kuten tk-lääkäri sanoi paria viikkoa aikaisemmin) niin jotain siellä silloin on. Ja totesi vielä senkin että jos tuollaista yskää tulee niin sitä kannattaa seurata jos tyttö oireilee yskällä korvatulehdukset jatkossakin (vaikka toivottavaa tietty on ettei niitä enempää tule). Antibioottikuuri siis napsahti. Hienosti vauva lääkkeet nieli, ei tapellut yhtään vastaan ja maiskutti vaan . Toivottavasti tuli tuolla kuntoon, ensi viikolla on jälkitarkastus mutta kun tuo haroo sitä korvaa vieläkin...

Lokakuun alussa katselin taas vaihtoautoja netissä kuten usein viime aikoina. Perjantaina näin että Lappeenrannan Rinta-Joupille oli tullut joku Volkswagen Transporter myyntiin, hinta sopiva n. 10 000 e ja ajettu vain 350 tkm (vain sopii hyvin kun monilla oli ajettu 450-500 tkm ja hintaa oli 5-6 tonnia enemmän). Kuva ilmestyi iltapäivällä ja Isosisko ja Mies kehottivat lähtemään lauantaina katsomaan. No, lauantaiaamusta soitin ja kysyin onko auto paikalla jos täältä sitä katsomaan lähden - huvin vuoksi ei 1½ tunnin ajomatka innostanut. Myyjä lupasi varata sen minulle mutta autosta oli niin kova kysyntä että soitteli matkalla ja varmisti että olen tulossa, puhelimet kävivät kuulema kuumana ja katsojiakin sille riitti. Sanoin että tulossa ollaan (Isosisko ja Pipa ja tietysti Vauva lähtivät mukaan) niin lupasi auton pitää paikalla.

Perille päästyä en voinut kuin todeta että auto on juuri sellainen kuin mitä olen toivonut. Klommo kyljessä ja vähän ruostetta toisessa helmassa, ei haittaa. Sisältä se oli ihan siisti ja juuri katsastettu. Koeajossa totesin että kulkee pehmeästi ja hiljaisesti ja on hyvä istua kuskin paikalla... niin ja lämminkin on. Vitohan oli aika viileä auto kylmillä keleillä ja tuulilasi tuppasi menemään sumuiseksi kosteilla keleillä. Ei muuta kuin soittamaan Miehelle ja tämä käski tehdä päätöksen että otetaanko - kysyjiä ja paikalla kävijöitä oli tuonakin aikana ollut useampia. No otetaan!  Niinpä sitten tehtiin paperit valmiiksi ja maanantaina Mies livisti töistä hiukan aikaisemmin ja käytiin hakemassa auto kotiin. Nyt on autossa paikat 9:lle, tai 10:llekin mutta ei ajokortti riitä niin montaa kyyditä . Lapset saavat nyt kiistellä ketkä milloinkin istuvat pöydän ääressä, minä nautin vain siitä että auto on lämmin ja lapset on ihanan helppo laittaa turvaistuimiin kiinni.

Autonvaihdosta ei puhuttu mitään vanhemmilleni, saivat nähdä auton kun lauantaina tulivat mökille. Isä oli tuumannut vain auton nähdessä että jaha, nyt niillä on uusi auto ja kysyi että hänkö se joutuu olemaan Hesassa kuskina kun kaikki paikat saadaan täyteen . Isä kun on bussikuski Hesassa niin tarvittava kortti löytyy. Aika hyvä idea - minä en tuota keksinyt.

Lauantaina täytti Esikoinen 16-vuotta!! Kamalaa!! Ei voi ymmärtää mihin tämä aika katoaa, ihan varmasti tuokin syntyi eilen kuten kaikki seitsemän muutakin *wirn*. Poika juhlisti syntymäpäiväänsä menemällä lätkämatsiin ja minä sain kunnian toimia kuskina samaan peliin meneville Isosiskolle ja Pipalle.

Eilen oli Pipalla ja Poppanalla uimakerho. Sieltä soitettiin tuntia myöhemmin että voisiko joku hakea Pipan, oli liukastunut ja loukannut nilkkansa. Mies oli juuri ruokiksella niin kävi hakemassa neidin pyörineen kotiin ja minä jatkoin tästä omalla autolla päivystykseen. Onneksi vain nivelside oli venähtänyt että ei sen pahempaa. Tänään tyttö jo kävelikin ihan ok jalallaan, itseasiassa jo eilen illalla nilkutus meni ohi.

Tänään oli perhekerho jonne mentiin kerrankin kävellen, koska autoa ei ollut. Aamusta piti viedä auto webastohuoltoon kun se savutti ihan mielettömästi eikä kylmänä saatu webastoa päälle ilman että auton käynnisti ensin. Korjaaja soitteli kerhoon perään että akussa on alijännite ja siksi ei toimi - sanoin että ostaa uuden, nyt laitetaan tuo kuntoon ennen kuin ulkolämpötila näyttää -10 astetta tai enemmän. Itseasiassa ei tuo hirveän paha hinta ollut kun 399 e teki. Siitä 159 e on uuden akun hinta ja 180 e kolmen tunnin työstä, loppu meni tiivistesarjaan ja uuteen suodattimeen kun vanha oli ihan tukossa. Odotin loppusummaksi jotain 500-600 euron väliltä. Vielä pitää se ruostepaikkausaika käydä huomenna sopimassa ja katsoa jos uudet renkaat tuohon hankkisi, on alla olevat kitkat jo vähän siinä että viitsiikö niillä tätä talvea ajella. Ei sakkorenkaat kuitenkaan mutta silti.

Kerhosta takaisin tultaessa Vauva nukahti vaunuihin ja nukkui ulkona peräti kolmen tunnin unet . Raikas ulkoilma (+1,8 astetta) on ilmeisen unettavaa. Pitäisiköhän ottaa täkki ja tyyny ja mennä itse trampoliinille nukkumaan.

Jaaha... Nyt alkoi kolmas maailmansota Jesperin ja Vilperin välillä. Arrghh, eikö voi päivää mennä ilman että joku tappelee?